Tekijänoikeuksia koskevissa keskusteluissa usein vaaditaan piraatteja ottamaan huomioon muutakin kuin “oma napansa”. Tämä syytös esitettiin hiljattain esimerkiksi Liberalismin petos -pamfletin tekijöiden haastattelussa. Sanottakoon nyt ensin, että puolueen perustaminen ja rakentaminen siihen kuntoon, että on mahdollisuuksia menestyä vaaleissa, on sen verran työlästä ettei kukaan ryhdy siihen vain tuijotellakseen omaa napaansa.

On kuitenkin aika yleistä peräänkuuluttaa piraateilta parempaa vastapuolen ymmärtämistä. Heitän nyt pallon yleisölle, ja pyydän kertomaan, millaisina he haluaisivat piraattien näkevän vastapuolensa. Taustoitan kysymystä hieman.

Eräs aiempaa kirjoitustani kommentoinut totesi: “Mitä nyt koitan sanoa on se, että ilmeisesti kulttuurialalla on heidän näkökulmastaan vankat perusteet kannattaa nettisensuuria. Miksi asiat ovat menneet siihen pisteeseen, on ehdottomasti pohtimisen paikka, jotta vastaaviin äärimmäisyyksiin ei päädytä tulevaisuudessa.”

Asiat ovat menneet siihen pisteeseen, koska vanhojen teollisten suurvaltojen kauppapoliittisissa intresseissä on ylläpitää vahvoja immateriaalioikeuksia.

Asiat ovat menneet siihen pisteeseen, koska monet oikeudenhaltijat ja heidän edustajansa sinänsä ymmärrettävästi, mutta empiirisen todistusaineiston valossa aivan liioitellusti, pelkäävät Internetin aiheuttamia muutoksia ihmisten käyttäytymiseen ja jopa moraaliin.

Jos globalistisen ajattelun voisi jotenkin kiteyttää, kiteyttäisin sen niin, että muiden hyvinvointi lisää myös meidän hyvinvointiamme. En lähde tässä purkamaan tämän taustalla olevia argumentteja. Mikäli tällainen ajattelu hyväksytään, oman maan kauppapoliittisten intressien ei enää ajatella pidemmän päälle lisäävän omaa hyvinvointia, mikäli ne ovat ristiriidassa muiden hyvinvoinnin kanssa.

Immateriaalioikeudet ovat “rikkaan valkoisen miehen” etuoikeuksia. Niiden tehtävä globaalissa taloudessa on hidastaa köyhien elintason paranemista. Globalistisen ajattelun mukaisesti tämä hidastaa myös meidän elintasomme paranemista. Meidän kannattaisi alkaa purkaa globaalisti immateriaalioikeuksia nyt, sillä muussa tapauksessa Kiina ja Intia kyykyttävät meitä tulevaisuudessa vaikeuttamalla tietotaidon leviämistä, eikä toisin päin kuten aiemmin.

Näistä asioista pitäisi puhua tekijänoikeuksia koskevassa debatissa, eikä jumittua keskustelemaan siitä, montako CD-levyä missäkin myydään ja miksi. Se ei ole ollenkaan kiinnostava kysymys. Tekijäpuolella vain harvoin tuntuu olevan kiinnostusta katsoa tätä asiaa omaa napaa pidemmälle.

Toinen, mitä tekijäpuolella vielä vähemmän halutaan tunnustaa, on se, ettei empiirinen aineisto todellakaan osoita mitään tulossaolevaa katastrofia minkään kulttuurialan kohdalla. Ei haluta myöskään tunnustaa sitä, että silloin kun viitteitä tulojen laskusta on, tiedostonjakaminen, jos se ylipäänsä on syy siihen, ei ole ainakan ainoa tai edes merkittävin syy.

Yksi tällainen syy on kulttuuri- ja viihdemuotojen monipuolistuminen, kuten pelialan kasvu, joka syö samoja viihteeseen ja kulttuuriin meneviä kuluttajien rahoja. Rahat ovat tosiaankin pitkälti samoja kuin aiemminkin. Tilastojen mukaan virkistyksen, kulttuurin ja koulutuksen osuus suomalaisten kotitalouksien kulutusmenoista on kasvanut 35 vuoden aikana vain 10 %:sta 12 %:iin.

Toinen syy on laillisen ilmaisen viihde- ja kulttuuritarjonnan helpompi saatavuus ja sen tuottamisen helpottuminen tietotekniikan myötä. Lisätään tähän vielä Internetin hömppäkulttuuri, kuten hassut kissakuvat. Ne ovat viihdyttäviä juuri niiden tietynlaisen aitouden ja ruohonjuuritason meiningin takia, joita vastaan tuotteistetun viihdeteollisuuden on vaikea taistella.

Mielikuvat tiedostonjakamisen vaikutuksista vain on niin vahvoja, että monien kyky ottaa vastaan järkiperusteista informaatiota on vakavasti heikentynyt. Toinen ongelma on se, että vastapuolen viestintäkoneisto tavoittaa yleisönsä paljon tehokkaammin, mikä on paljolti rahakysymys. Jossain vaiheessa tulee piste, jolloin kannattaa vain lopettaa inttäminen näiden ihmisten kanssa. Mielestäni se piste on jo saavutettu.

Sitä ei myöskään tekijäpuolella tunnusteta, että vaikka Internet olisikin johtamassa katastrofiin kulttuurialan ja viihdeteollisuuden nykyisten liiketoimintamallien suhteen, se katastrofi voidaan välttää ainoastaan siten, että alat käyvät vapaaehtoisesti läpi merkittävän rakennemuutoksen. Internetin yhteysnopeuksien ja kovalevyjen tallennuskapasiteetin kasvua ei voida pysäyttää.

Näiden syiden vuoksi ennenpitkää tulee vastaan tilanne, jossa tekijänoikeudet ovat käytännössä menettäneet merkityksensä ihmisten välisessä verkkoviestinnässä. Kuinka monta oikeusmurhaa ja toimimatonta, perusoikeuksia heikentävää lakia joudumme vielä sietämään sen vuoksi, ettei alalla suostuta näkemään tämän kehityssuunnan väistämättömyyttä?

Kulttuurialalta ja viihdeteollisuudesta ei kuulu mitään viitteitä siihen, että he haluaisivat estää tämän hulluuden. Eivätkä he tunnusta sitä hulluudeksi, vaikka suuri määrä hyvää informaatiota osoittaa siihen suuntaan, että se on hulluutta. Piraattijahti vain kiihtyy. Ottaen kaiken tämän huomioon, mitä meidän piraattien oikein pitäisi tässä vaiheessa vastapuolesta ajatella?

Tekijänoikeustoimikunta julkaisi tammikuussa mietinnön, jossa ehdotettiin uudenlaista sensuurilakia. Laki mahdollistaisi “piraattisivustojen” pysyvän sensuroinnin. Piraattipuolue vuoti salaisesti valmistellun esityksen keväällä 2011 julkisuuteen. Mietintö on ollut lausuntokierroksella, ja Piraattipuoluekin antoi siitä lausunnon (yhteenveto mietinnön sisällöstä ja Piraattipuolueen kannoista löytyy aiemmasta blogauksesta).

Haluan nostaa lausunnoista esille kaksi havaintoa:

1. Lähes kaikki tekijänoikeusjärjestöt ja kulttuurialan etujärjestöt kannattavat teleyrityksille asetettavaa velvollisuutta sensuroida “piraattisivustot” oikeuden päätöksellä.
2. Juuri kukaan muu ei kannata nettisensuuria, ainakaan varauksettomasti.

Muutamat lukijat pahastuivat aiemmassa blogauksessa tekemästäni jaosta “pahiksiin” ja “hyviksiin” tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan jäsenistön osalta. Ehkäpä havainnot tämän lausuntokierroksen tuloksista hieman avaavat sitä, mistä tällainen käsitys vastakkainasettelusta saattaa tulla. Ainoina valopilkkuina tekijäpuolelta sentään taiteilijajärjestö MUU ry ja Journalistiliitto suhtautuivat ehdotukseen varauksellisesti.

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki toisti jälleen tekijänoikeuspäivänä 23.4. aiemminkin ilmaisemansa mielipiteen, ettei kannata tämäntyyppistä sensuuria. Arhinmäeltä vaatii paljon sisua olla edistämättä sensuuriesitystä kun koko kulttuuriala sitä suureen ääneen vaatii.

“Piraattisivustojen” sensuroimista kannattavat (22):

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK)
Helsingin käräjäoikeus
Sanasto ry
Suomen Muusikkojen Liitto ry

• “…kovin suurta painoa [ei] pidä laittaa sille, että sivustolla saattaa olla myös jotakin laillista aineistoa…”

Suomen tietokirjailijat ry

• “…pitää ehdottoman tärkeänä, että sitä [piratismia] pyritään torjumaan tehokkain keinoin…”

Musiikkituottajat IFPI Finland ry

• “Muutos on tärkeä…” “Ehdotus on tasapainoinen…”

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes)
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
Elvis ry

• “…ehdotus… on välttämätön…”

Suomen kirjailijaliitto ry

• “Suomalainen kirjallisuus ja kirjailijat eivät selviä hengissä, mikäli kirjallisten teosten laajamittainen laiton lataaminen yleistyy. Keinot, joilla puututaan teosten laittomaan käyttöön, ovat erittäin kannatettavia.”

Suomen Anti-piratismiyhdistys ry
Gramex ry
Finlands svenska författareförening rf
Suomen kaupan liitto ry
Suomen Näytelmäkirjailijat ry
Suomen Konservatorioliitto ry

• “Sananvapautta ei saa väärinkäyttää suojaamaan laittoman aineiston levitystä.”

Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artis ry

• “Ei materiaalisen omaisuudenkaan suojaa höllennetä sen takia, että sen varastaminen uuden teknologian avulla on helpompaa ja valvonta työlästä.”

Suomen Teatterit ry
Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry

• “Ehdotettu lainmuutos vahvistaa tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa ja ehkäisee rikoksia.”

Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry
MTV Media Oy

• “…ehdotus… on mielestämme välttämätön.”

Suomen näyttelijäliitto ry.

TTVK:n jäsenyyden kautta sensuuria kannattavat myös seuraavat tahot, jotka eivät antaneet omaa lausuntoaan:

Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry
Suomen elokuvatoimistojen liitto SEL ry
Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK ry
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
Av-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry
Suomen Musiikkikustantajat ry
Suomen Kustannusyhdistys ry
Yleisradio Oy
Sanoma Media Finland Oy.

Esitykseen varauksellisesti suhtautuvat (12):

Kirkkohallitus
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Liikenne- ja viestintäministeriö
Kuluttajavirasto
Teknologiateollisuus ry
Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL ry
Viestintävirasto
Taiteilijajärjestö MUU ry
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Suomen Journalistiliitto ry
Akava ry
Työ- ja elinkeinoministeriö
Keskuskauppakamari.

Esitystä vastustavat (10):

Ammattikorkeakoulu Metropolia
Elisa Oyj
Finnet-liitto ry
Aalto-yliopiston Faktat ja tietoyhteiskuntaviestintä -kurssin opiskelijat
TeliaSonera Finland Oyj
Kuluttajaliitto ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry
Electronic Frontier Finland ry (Effi)
Piraattipuolue r.p.

Termien selitys:
“Sensuuria kannattaviksi” olen laskenut ne tahot, jotka selkeästi ilmoittavat kannattavansa esitystä, ja “sensuuria vastustaviksi” ne, jotka selkeästi ilmoittavat vastustavansa. “Varauksellisesti suhtautuviksi” olen laskenut ne, jotka eivät suoraan ilmoita vastustavansa sensuuriesitystä, mutta esittävät sitä kohtaan huomattavaa kritiikkiä.

Toissapäivänä Suomessa raportoitiin tekijänoikeusjärjestöjen innostuneen Ranskan piratisminvastaisen lain menestyksestä. TTVK:n Antti Kotilainen toisteli ranskalaiskollegojensa tarkasti valikoituja lukuja: suurin osa varoituskirjeen saaneista piraateista oli kuulemma lopettanut tiedostojen jakamisen, ja suurin osa muista lopettaisi, jos saisi varoituskirjeen.

Toisissa uutisissa puhuttiin jopa piratismin romahduksesta – ja huomautettiin, että se ei nostanutkaan musiikin tai elokuvien myyntiä: Englanniksi Torrentfreak, suomeksi Digilelut.fi.

Hadopin väitteet “menestyksestä” ovat kuitenkin hyvin kyseenalaisia. Ranskalaislehti Le Figaro oli kumonnut väitteet piratismin vähenemisestä jo edellisellä viikolla.

Piratismi erikseen valvotuissa, nimetyissä P2P-verkoissa oli kyllä ensimmäisen vuoden aikana vähentynyt kolmanneksella. Tämän oli mitannut yksityinen tutkimusyritys Médiamétrie.

Miten mitattiin

Hadopin raportissaan käyttämä Médiamétrie // NetRatings Panel on kuluttajatutkimus, joka suoritetaan sekä puhelinkyselyin, että seuraamalla vapaaehtoisia Internetin käyttäjiä näiden koneille asennetulla seurantaohjelmalla, joka raportoi selailutottumukset Médiamétrielle verkon välityksellä.

Moniko teistä asentaisi koneelleen vakoiluohjelman vapaaehtoisesti? Moniko luottaisi ulkopuoliselle yritykselle kaiken selaimenkäyttönsä?

Tutkimus siis ei tällaisenaan varsinaisesti vakuuta. Mutta leikitään nyt vielä hetki, että tuo osaamattomien, yksityisyydestään välittämättömien käyttäjien lauma olisi todella kattava halkileikkaus Internetin käyttäjistä Ranskassa. Pardonnez-moi, mes amis!

Ainoastaan näiden käyttäjien selailua on siis seurattu. Hadopin raportin mukaan seuraaja ei voi tietää, mitä muuta käyttäjät tekevät koneellaan – heille on ainoastaan laskettu käyttäjiä ja käyntejä joillakin luetelluilla piraattisivustoilla, sekä tiettyihin tiedostonjako-ohjelmiin liittyvillä sivuilla.

Huomioita

1. Valvonnassa ollut “piratismi” oli alkanut vähentyä jo kuukausina ennen lain voimaantuloa, eli valveutuneimmat näistäkin käyttäjistä minimoivat varoituskirjeiden riskin valmistautumalla hyvissä ajoin.

2. Samaan aikaan, kun vertaisverkkojen käyttö oli vähentynyt, streaming-palvelut ja suorat lataukset ovat lisääntyneet, ja olivat suositumpia kuin P2P-palvelut – jo ennen kuin yhtäkään varoituskirjettä oli lähetetty. Piratismi oli siis myös näiden valvottujen käyttäjien keskuudessa ainoastaan muuttanut muotoaan – poispäin jakamisesta, ja takaisin kohti perinteistä “tyhmää” lataamista. (1)

3. Koko tutkimus on relevantti vain laillisen myynnin osalta, koska siitä on saatavilla tietoa kauppiailta itseltään. Spotifyn käyttäjämäärä oli moninkertaistunut (kuten muuallakin maailmassa), iTunes oli suvereeni markkinajohtaja ja lisäsi myyntiään reilusti (kuten muuallakin maailmassa). Pienemmät palvelut, erityisesti pelkästään Ranskaan “piratismin kilpailijoiksi” suunnatut, ovat menestyneet huonommin (kuten arvata saattoi). Olisi kannattanut kilpailla hinnalla ja käytettävyydellä, eikä pelkästään laillisuudella?

4. Musiikin myynti perinteisillä levyillä sun muilla lärpäkkeillä on vähentynyt reilusti, kuten muuallakin maailmassa. Sille nyt ei voi mitään. Ja kokonaisuutena musiikkiteollisuus varmasti kärsii, sillä sen bisnes on ollut monopoliasemassa kerätä hervottomat katteet nimenomaan levyistä.

Ranskan presidenttiehdokkaista joka ainoa on tähän mennessä ilmoittanut olevansa valmis kumoamaan Hadopin ostaman, typerän, kansalaisoikeuksia loukkaavan ja äärimmäisen epäsuositun lain. Nopeastikohan mieli muuttuu, kun joku heistä lopulta valitaan?

(1) Pelkästään tiedostoja lataava piraatti muuttuu aktiivisesta jakajasta passiiviseksi kuluttajaksi, ja piratismista katoaa paljolti se välitön, puskaradiomainen mainostuselementti, joka vapaammassa ympäristössä lisää myös laillisten tuotteiden suosiota.

Vertaisverkossa kustannat kiinnostavan sisällön jakamisen itse, ja jaat sitä kaikkein tehokkaimmin naapureillesi. Suorista latauksista tai streaming-sivustoilta bitit tukkivat runkoverkkoa tuhansien kilometrien matkalta, ja kustannukset lankeavat palvelun tarjoajalle. Joka saattaa olla jopa voittoa tuottava yritys – ja näin ollen tekee rahaa tekijänoikeuksien alaisilla sisällöillä. Kumpi olikaan parempi vaihtoehto? 

Piraattipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu tamperelainen Harri Kivistö. Kivistö on 31-vuotias humanististen tieteiden kandidaatti, englantilaisen filologian opiskelija ja kahden lapsen isä, joka on ollut mukana puolueen toiminnassa sen perustamisesta lähtien. Edellinen puheenjohtaja, hollolalainen 31-vuotias järjestelmäasiantuntija Pasi Palmulehto valittiin varapuheenjohtajaksi.

Muiksi varapuheenjohtajiksi valittiin aiemminkin varapuheenjohtajana toiminut helsinkiläinen 24-vuotias historianopiskelija Ahto Apajalahti sekä Uudenmaan piiriyhdistyyksen varapuheenjohtaja, 28-vuotias teknologiajohtaja Lasse Kärkkäinen. Lisäksi puoluehallitukseen valittiin kuusi varsinaista ja kuusi varajäsentä.

Piraattipuolueen uusi hallitus:

Puheenjohtaja

Harri Kivistö, 31, Tampere, humanististen tieteiden kandidaatti

Varapuheenjohtajat

Ahto Apajalahti, 24, Helsinki, historianopiskelija
Lasse Kärkkäinen, 28, Espoo, teknologiajohtaja
Pasi Palmulehto, 31, Hollola, järjestelmäasiantuntija

Varsinaiset jäsenet

Ville Hautakangas, 34, Helsinki, tietotekniikkasuunnittelija
Mika Isomaa, 29, Tampere, yrittäjä
Arto Lampila, 24, Jyväskylä, kulttuurituottaja
Janne Paalijärvi, 30, Espoo, testaussuunnittelija
Raoul Plommer, 33, Helsinki, liiketaloustieteen kandidaatti
Pasi Vähämartti, 30, Helsinki, elektroniikkainsinööri

Varajäsenet

Satu Immonen, 42, Helsinki, filosofian ylioppilas
Tiina Malinen, 28, Tampere, yhteiskuntatieteiden kandidaatti
Tero Miettinen, 24, Vantaa, IT-alan yrittäjä
Pekka Mustonen, 30, Joensuu, luonnontieteiden kandidaatti
Joonas Mäkinen, 23, Helsinki, matematiikan opiskelija
Lassi Nokelainen, 24, Espoo, ylioppilas

EU-parlamentti päätti maanantaina, että ACTA on tulossa äänestykseen “normaalissa järjestyksessä” kesäkuussa. Tämä oli rohkea veto, ja röyhkeä! Sekä, todennäköisesti, ACTAn vastustajien kannalta edullisin mahdollinen.

Komission lisäksi myös ne mepit, jotka ACTAa kannattivat, olisivat mieluusti nähneet äänestyksen viivästyvän vuodella-parilla. Mutta INTA-komitea, joka sopimuksen käsittelystä päätti, oli pääasiassa vastustajien puolella.

Euroopan komissio ei tiettävästi ole vieläkään lähettänyt ACTAa tuomioistuimen arvioitavaksi, kuten sanoi tekevänsä. Ei ole lopulta edes varmaa, olisiko se tehnytkään niin – sopimuksesta äänestämistä kun voi viivyttää monella tavalla. Ehkä he toivoivat ujuttavansa sen äänestykseen jo syksyllä tai ensi talvena, odottamattomasti. Tämäkin olisi EU:n päätöksenteossa normaalia taktikointia.

Nyt ACTAlta on viety viivytyksen tuoma toivo läpimenosta. Eikä sen herättämä vastustus, satojen tuhansien ihmisten kansanliike, ehdi laantua lainkaan näinä parina kuukautena ennen äänestystä.

Nyt valppaana!

Olemme siis saavuttaneet vieläkin paremman osavoiton kuin viivästys olisi ollut. Ja ACTAn vastustajat EU-parlamentissa ovat pitäneet puoliamme, hekin paremmin kuin olisi saattanut arvata.

ME, aktivistit, pysäytimme ACTAn. Kiitos tästä jokaiselle, joka uhrasi aikaansa!

Nyt EU-parlamentin INTA-komitea esti ACTAa perääntymästä turvaan. Kiitos, että teitte työnne!

Ja seuraavaksi parlamentti antaa sille kuoliniskun, kunhan jatkamme kannustamista.
Mikään tässä ei tarkoita, että voisimme huokaista helpotuksesta. Nämä asiat ovat liian tärkeitä, ja vastapuolella on kaikesta huolimatta kosolti voimaa takanaan – hallitusten, puolueiden ja yritysten kautta.

ACTAn suhteen voimme lakata painostamasta päättäjiä vasta sinä päivänä, kun sopimus on kuollut ja kuopattu koko valtioliittomme osalta. Ja mieluummin lisäksi julistettu laittomaksi.

Siihen asti meidän on kuumoteltava meppejä asiasta, osoitettava mieltä, kerättävä julkisuutta ja aktivoitava muita.

Mitä ACTAn jälkeen?

ACTAn kohtalosta riippumatta, sen jalanjäljissä on yhä tulossa lisää uusia säädöksiä, sekä unionin että valtioiden tasolla, ja jotkut niistä tulevat olemaan ACTAa pahempia. Tekijänoikeuksien laajennuksia, yritysvallan lisäämistä, ties mitä vihapuhesensuuria. Aina uusia uhkia Internetin vapaudelle ja neutraaliudelle.

Torjuntavoitot ovat toki hieno juttu. Vuonna 2012 pelkästään kansalaisaktivismi on onnistunut pysäyttämään SOPAn, PIPAn ja ACTAn “varman” etenemisen. Mutta pelkkä torjunta ei riitä, ei niin kauan, kuin vihollinen voi aina vain paketoida samat säädökset uudelleen, ja yrittää niitä läpi jollain uudella nimellä tai tekosyyllä.

Meidän on opittava hyökkäämään takaisin, ja käyttämään samoja aseita kuin vihollisemme. Säätämään lakeja ja laatimaan sopimuksia, ja jatkuvasti lobbaamaan päättäjiä, sekä vapaan tiedonkulun että kansalaisoikeuksien turvaamiseksi.

Meidän on opittava vuorostamme haastamaan tekijänoikeusmonopolit, vaikka oikeuteen, ja lyötävä murskaksi sekä ne, että kaikki niiden ostamat lait ja “oikeudet”. Vaikka sitten yksitellen ja hiljaa hivuttaen, kuten nuo monopolit ovat tehneet jo kymmenien vuosien ajan.

Tähän on loistavat mahdollisuudet nyt, kun myös sisältöteollisuutta suuremmiksi nousseet teknologia- ja Internet-yritykset ovat lopulta heräämässä turvaamaan omia oikeuksiaan.

Työtä siis riittää. Mutta tapetaan me eurooppalaiset se ACTA nyt ihan ensin.

Tulevia mielenosoituksia suunnitellessa, muistuttakaa meppejänne ACTAsta! Ja kansanedustajianne, ja ministereitänne. Meidän on pidettävä heidät ajan tasalla siitä, mitkä asiat kansalaisia huolestuttavat.

Menneinä viikkoina on tapahtunut paljon. ACTAn saama huomio on nostanut tekijänoikeuskeskustelun päivänpolitiikkaan, ja tuntuu, että myös muut kuin piraatit ovat alkaneet ottaa asioista selvää.

Tuskin kukaan meistä osasi odottaa näin hyviä tuloksia, kun häthätää Suomessakin kyhäsimme ensimmäistä mielenosoitusta helmikuussa. Tämä, jos mikä, valaa uskoa siihen, että kansalainen voi vaikuttaa!

Torstaina, 8. maaliskuuta, eduskunnan kyselytunti antoi jo viitettä, että Kokoomus on Suomessa melko lailla yksin ACTAn takana – ja jo puolustuskannalla. Hallituskumppaneiden kysymykset ja Stubbin selittelyt ovat minulle erityisen mieluisaa luettavaa.

Jo aiemmin oppositiosta on kuulunut hyvin kriittisiä ääniä sekä ACTAa että koko nykyistä tekijänoikeusjärjestelmää kohtaan. Mutta nyt myös hallituksen sisäinen oppositio on herännyt, minkä saattoi haistaa jo tuosta kyselytunnista.

Kansalaisinfo perjantaina 9.3.

Jaakonsaari, Jungner, Palmulehto, Rechardt, Kaleva, Nojonen

Tuota kyselytuntia seuraavana päivänä eduskunnan Kansalaisinfossa kuulosti, että jopa Mikael Jungnerilla olisi piraattihattu päässä. Jo avauspuheenvuorossaan hän harhautui puheenaiheena olleesta ACTAsta, edeten Lex Nokian ja jopa Guggenheimin kautta kritisoimaan ensin suljettujen ovien politiikkaa, ja sitten koko nykyistä sisältöteollisuutta ja IPR-monopolien valtaa:

“Meillä on tää vanha hallintaan perustuva maailma, jossa sisältöjä jaetaan mekanismeilla, joissa on portinvartijoita, jotka on isoja, lähes monopoleja tai oligopoleja, ja se rahantekokone, ja se tavoitteellisuus ja jäykkyys on selkeesti haittaamassa tän sisältöteollisuuden ja luovuuden mahdollisuuksia.”

“Kiitos tekniikan, yksittäisellä ihmisellä on mahdollisuus tänään tehdä huikeita asioita; mutta kaikki tää potentiaali jää toteutumatta sen takia, että meillä on rakenteita, jotka pakottaa toimimaan tietyllä tavalla.”

Erityisen mieleenpainuva pointti Jungnerilta oli, että olemme rakentaneet Atlantin yli “valtavan putken Yhdysvaltoihin”, ja että raha tuossa putkessa virtaa nimenomaan länteen päin, sikäläisen teollisuuden ehdoilla.

Euroopan pelikehittäjiä edustanut Jari-Pekka Kaleva oli ACTAn suhteen pessimistinen, ja koki sen pikemminkin uhkaavan kuin suojelevan alaansa. Hänen teollisuutensa on sopeutunut Internetiin mainiosti, ja on verkon avoimmuudesta ja vapaudesta riippuvainen. Portinvartija- ja sensuurijärjestelmät asettaisivat pienemmät pelifirmat oitis alisteiseen asemaan:

Ulkoministeriön kaupallinen neuvos Mary-Anne Nojonen jatkoi esimiehensä Stubbin selittelyjä: “sopimus nyt on tällainen, kun ei ne muut mihinkään muuhunkaan suostuneet” (vapaasti suomennettu). Aivan kuin Suomen olisi ollut pakko allekirjoittaa edes jotain?

IFPIä edustanut lakimies ja Gramexin hallituksen jäsen, Lauri Rechardt, oli selkeästi ACTAn ja vahvempien tekijänoikeuksien kannalla. Mutta mies vain hieroi naamaansa, virnuili väkinäisesti, ja pyöritteli päätään vähän väliä, kun puheenvuoro toisensa jälkeen kyseenalaisti hänen hienon bisneksensä, joka on imeä rahaa tekijänoikeusdinosaurusten kuolinkamppailusta.

Rechardt aloitti oman avauspuheenvuoronsa suoraan TO-propagandabingolla: “työpaikat… henki ja terveys… järjestäytynyt rikollisuus”.

Myöhemmin yleisön eturivistä löytynyt Poptorin Erkki Puumalainen kyseenalaisti Rechardtin näkemyksiä rajusti – hänen mukaansa muun muassa:

“Nää isot jätit, jotka omistaa nyt, jotka on ostaneet nää Fazerit ja kaikki [...] Ne saavat itse asiassa paljon paremmat bisnekset siitä ettei ne tee mitään, elikkä vaan jatkaa sitä suoja-aikaa.”

“Se 60-luku, he eivät ole maksaneet siitä mitään, silloin kun on 25 vuodesta suoja-aika kasvanut 50 vuoteen, sillä välillä syntyi vain arvonnousu sille omistukselle, ja kun siitä syntyy sitten suvereeni määräysvalta, jossa voi vaikuttaa muihin liiketoimintoihin, niin tää on kansallinen kysymys, ja tää synnyttää vääjäämättä arvokeskustelutarpeen.”

Puumalaisen mukaan artistien varsinainen työnteko on muuttunut lähes arvottomaksi, ja tuon työn tulokset siirretään järjestelmällisesti ulkomaisen verotuksen piiriin, tuottamaan riskitöntä rahaa vuosikymmeniksi. Vaikea olla eri mieltä siitä, että tämä on todellinen ongelma.

Tampereen mielenosoitus lauantaina

Viime tingassa järjestyneellä laina-autolla me helsinkiläiset pääsimme ulkoiluttamaan ACTA-possukylttiämme myös Tampereelle. Sorsapuistoon kerääntynyt noin sadan ihmisen mielenosoitus oli Tampereen mittakaavassa huomiotaherättävän iso. Poliisiauton johtaman pikamarssin jälkeen päästiin asiaan Keskustorilla.

Ensimmäisinä äänessä olivat Tatu Ahponen (Vanu) ja Olga Haapa-aho (Virnu):

Harri Kivistö (Piraattipuolue):

Kyuu Eturautti edusti Sananvapauden puolesta ry:tä:

Oula Lintula Muutos 2011-puolueesta:

Tällä hetkellä lähinnä Iron Sky-leffasta tunnetulla Jarmo Puskalalla oli hyvin sama näkökulma kuin Timo Vuorensolalla pari viikkoa aiemmin Helsingissä:

Puskala on muuten nyt valittu uuteen tekijänoikeuksien neuvottelukuntaan, jonka koostumus vaikuttaa paljon tasapuolisemmalta kuin entisen tekijänoikeustoimikunnan. Voin vain toivottaa menestystä.

Vielä lopputerveisiksi neljä puheenvuoroa yleisöltä:

Olette hienoja ihmisiä. Kiitoksia ja aplodit!

…

Tällä viikolla ACTA-asia on ollut Ylellä esillä ainakin kolmesti:

Tiistainen Ylen Aamu-TV:ssä Effin Ville Oksanen vs. ulkoministeriön Mary-Anne Nojonen:

http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1481363

Radiossa, ensinnäkin Palmulehto ja Rechardt:

http://areena.yle.fi/audio/1331731200013

Sitten, Internet-yhdistyksen, Effin ja Housemarquen edustajat keskustelevat hieman:

http://areena.yle.fi/audio/1331724175113

…

Blogauksen Kuvat ja videot: Hannu Mäkäräinen, Jönni Heinistö, minä

Kaikkea sisältöä saa käyttää vapaasti.

Vuoden 2011 lopussa toimikautensa päättäneen tekijänoikeustoimikunnan tilalle on nimitetty uusi tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta. Tekijänoikeustoimikunnan kokoonpano oli erittäin vahvasti painottunut musiikkialan ja mediayhtiöiden suuntaan. Uuden neuvottelukunnan kokoonpano on monipuolisempi.

Uuteen neuvottelukuntaan nimitettiin “hyviksistä” Effin Ville Oksanen ja entinen vihreiden kansanedustaja, nykyinen TIEKE:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki kasvi. Tämä on kulttuuriministeri Paavo Arhinmäeltä tervetullut kädenojennus terveemmän tekijänoikeuskeskustelun luomiseksi.

Arhinmäki veti kotiinpäin sikäli, että paikan sai kolme taustaltaan vasemmistoliittolaista: Star Wreck ja Iron Sky -projekteista tuttu käsikirjoittaja Jarmo Puskala, Suomen näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien toiminnanjohtaja Minna Sirnö sekä tutkijatohtori Juho Lindman. Sirnö on vasemmistoliiton entinen kansanedustaja. Puskala ja Lindman ovat olleet vasemmistoliiton ehdokkaina vaaleissa.

Edellämainittujen nimityksille on toki asiallisiakin perusteluja. Lisäksi Puskala kuuluu piraattien kannalta “hyviksiin” ja Lindmanin väitöskirja käsitteli avointa lähdekoodia. Hän on lisäksi toiminut Effin rahastonhoitajana. Lupaavaa.

Kaikkein hilpein uutinen on kuitenkin se, että suulaimmat piraattien vastustajat, TTVK:n Antti Kotilainen ja kirjailija Jarkko Tontti, eivät saaneet jatkokautta. Tätäkin voinee pitää Arhinmäeltä jonkinlaisena kannanottona. TTVK:lla ei ole enää lainkaan edustusta!

Neuvottelukunnan kokoonpano on muutenkin monipuolisempi kuin edeltäjänsä. Elokuva-ala, kirjastot, yliopistot sekä teatteri- ja mediatyöntekijät ovat saaneet omat edustajansa. “Pahikset” ovat toki edelleenkin vahvasti edustettuna: Kopioston Pekka Rislakki, Teoston Katri Sipilä, Lyhdyn Lauri Kaira, musiikkiteollisuuden Lauri Rechardt.

Neuvottelukunta tuskin esittää lain tiukentamista tällaisella kokoonpanolla, mutta tuskin myöskään merkittäviä lievennyksiä. Neuvottelukunnan esitykset ministeriölle eivät varmaankaan tule olemaan yksimielisiä. Todennäköisesti niissä on useampia vaihtoehtoja, ja Arhinmäelle itselleen jää vapaampi harkintavalta. Jos neuvottelukunnalta jotain voisi toivoa, se olisi esitys jonkinlaisesta katosta tekijänoikeusrikoksista tuomittaviin korvauksiin. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä. Liikoja ei kannata odottaa.

Piraattipuolueen näkökulmasta myönteiseksi näen, että tiedon saaminen neuvottelukunnan toiminnasta on varmasti aiempaa parempaa. Vaikutusmahdollisuudetkin ovat paremmat, kun keskusteluyhteys syntyy ainakin Kasvin, Puskalan ja Oksasen kautta.

Englantilainen opiskelija Richard O’Dwyer on pahoissa ongelmissa. Hän ylläpiti sivustoa, jolla linkitti muilta sivustoilta katsottavissa oleviin TV-ohjelmiin. Kaikki, mitä hän teki, oli hänen kotimaassaan laillista – mutta se ei häntä auttanut.

Yhdysvaltain tulliviranomaiset takavarikoivat O’Dwyerin sivuston, tvshack.netin, domain-osoitteen jo kesäkuussa 2010. Tämä onnistui, sillä .net -osoitteita hallinnoidaan Yhdysvalloista käsin. O’Dwyer reagoi tähän vain rekisteröimällä uuden domainin, johon jenkkiviranomaisilla ei ollut hallintaa. Kaikki hyvin? No ei.

Vain kuukausia myöhemmin poliisit, mukanaan kaksi tuntematonta amerikkalaista miestä, tulivat vierailulle O’Dwyerin kotiin. Tämä oli jo varsin erikoinen huomionosoitus. Ihan ystävällismielisen keskustelun jälkeen hän päätti vapaaehtoisesti ajaa sivustonsa alas, välttääkseen mahdolliset ongelmat.

Joka tapauksessa häneltä takavarikoitiin tietokoneita. Mutta kun ei ollut tehnyt mitään väärää, niin miksi pelätä?

Pelon aihe materialisoitui keväällä 2011. Britannian poliisi oli kyllä päättänyt lopettaa jutun tutkinnan, mutta Yhdysvallat vaati O’Dwyeriä luovutettavaksi!

Ja tässä kuussa brittioikeus päätti, että O’Dwyer voidaan lähettää Yhdysvaltoihin tuomittavaksi rikoksistaan.

Vielä kerran: O’Dwyer ei tehnyt mitään mitään laitonta kotimaassaan. Myöskään hänen sivustonsa ei sijainnut amerikkalaisella palvelimella. “Rikos” Yhdysvaltalaisia oikeudenhaltijoita vastaan tapahtui siis kokonaan maassa, jossa rikosta ei voinut tapahtua. Ja nyt tuon maan oikeus on määrännyt hänet luovutettavaksi Yhdysvaltoihin.

Yhdysvalloissa tuomio “rikoksesta” voi olla vuosien vankeus. Plus tietenkin tähtietieteelliset korvaukset – joita O’Dwyer tuskin pystyy ikinä maksamaan.

Melko sanattomaksi vetää. Perusteluina oikeuden päätöksessä mainittiin, että rikos olisi vaikuttanut Yhdysvaltoihin; osa TV-ohjelmista oli amerikkalaisia, kuten oli osa niiden katsojistakin. Joten O’Dwyer oli edistänyt tai helpottanut rikosta Yhdysvalloissa. Linkittämällä toisten tarjoamia ohjelmia Isossa-Britanniassa.

Wired: US wins extradition of Richard O’Dwyer

ArsTechnica: US Wins Extradition of College Kid From England

Muun muassa nettipiratismia koskeva kansainvälinen ACTA-sopimus menee EU-tuomioistuimen käsittelyyn. Tuomioistuin tarkistaa, vastaako sopimus EU:n perusoikeussäännöksiä. Päätös tehtiin sen jälkeen kun Saksa ja eräät pienemmät EU-maat olivat ilmoittaneet lykkäävänsä sopimuksen allekirjoittamista omalta osaltaan toistaiseksi. Käsittely tuomioistuimessa kestänee ainakin vuoden. Ks. EuroparlTV:n video aiheesta, sisältää Ruotsin piraattipuolueen europarlamentaarikko Christian Engströmin kommentit.

Seuraava kansainvälinen ACTA-mielenosoituspäivä on lauantaina 10.3. Suomessa mielenosoitus pidetään tällä kertaa Tampereella. Kokoontuminen klo 14 Sorsapuistossa, josta marssitaan Keskustorille. Keskustorilla puheita. Tuo mukaan omat kylttisi, ideasi ja tarmosi! Järjestäjinä ovat Pirkanmaan piraatit, Tampereen vasemmistonuoret ja Tampereen vihreät nuoret. Ilmoittautua voi Facebookissa. Banderolleja ja kylttejä suunnitellaan Hämeen Vasemmistonuorten toimistolla (Näsilinnankatu 22 A, toinen kerros, summerissa lukee “Vasemmistonuoret”) 9.3. klo 18.00.

Helsingissä pidettiin 25.2. jo toinen ACTA-mielenosoitus, johon osallistui reilu parisataa ihmistä. Lisäksi Lahdessa pidettiin samana päivänä mielenosoitus, jossa oli osanottajia reilu parikymmentä.

Iron Sky- ja Star Wreck -elokuvaprojekteista tuttu ohjaaja Timo Vuorensola piti puheen Helsingin mielenosoituksessa, kuten myös Helsingin piraattien puheenjohtaja Raoul Plommer sekä Vasemmistonuorten ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden edustajat. Helsingin mielenosoituksista löytyy runsaasti videoita YouTubesta.

Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) lähetti mielenosoitukselle kirjalliset terveiset:

Kansalaiset ovat esittäneet ACTA-sopimusta kohtaan voimakasta kritiikkiä.  On hienoa, että meillä Suomessa ja laajemminkin Euroopassa on aktiivinen kansalaisyhteiskunta, joka saa  aikaan muutosta. Euroopan komissio päätti keskiviikkona pyytää Euroopan unionin tuomioistuimen lausuntoa Acta-sopimuksesta ja sen yhteensopivuudesta perusoikeuksien kanssa.

Otin tiedon ilolla vastaan. EU-tuomioistuimen päätöksen saaminen asiassa on todella tervetullut uutinen, koska se selventää tietoa Acta-sopimuksesta ja sen vaikutuksesta. Avoimuuden lisääminen Acta-sopimuksen ympärillä on erittäin tärkeää, sillä sopimusneuvotteluissa korostui pitkään avoimuuden puute.  Kansalaisten Acta-sopimusta kohtaan esittämä kritiikki ja huoli on otettava vakavasti ja asiasta on voitava käydä avointa keskustelua. Me Vihreät tulemme seuraamaan asiaa tarkkaan.

Helsingin piraattien puheenjohtaja Raoul Plommer varoitti mielenosoituksessa pitämässään puheessa tuudittautumasta siihen, että ACTA olisi kaatumassa:

Nyt euroopanlaajuinen, ennennäkemätön liikehdintä Internetin vapauden puolesta on jo vaikuttanut päättäjiin, ja komissio on laittanut ACTA:n jäihin odottamaan Euroopan tuomioistuimen arviota. Älkää antako sen kuitenkaan hämätä: tämä on pelkkää viivytystaktiikkaa! Komissio pelkää, että jos ACTA nyt tulisi parlamentin äänestykseen, se torjuttaisiin. Se torjuttaisiin samalla tavalla kuin monet muut epädemokraattisesti junaillut kabinettisopimukset.

Voi olla, että tuomioistuin vaatii sopimukseen tehtäväksi joitakin kosmeettisia korjauksia, joiden jälkeen sopimusta yritetään taas ajaa läpi ilman, että olennainen sisältö olisi muuttunut. Nyt saatiin lähinnä hengähdystauko, ja sekin pitää käyttää hyödyksi aktiiviseen vastustukseen.

Lisätietoja:
Effin Ville Oksasen tuorein blogikirjoitus ACTA-sopimuksesta
Edrin kirjoitus ACTA:n odotettavissa olevista käsittelyvaiheista
Effin ACTA-sivusto

Piraattipuolue on saavuttanut kunnioitettavan neljän vuoden iän. Muistan kun suurin piirtein näihin aikoihin vuonna 2008 päätimme neljän hengen kesken lähteä rekisteröimään Piraattipuolue ry:tä, sillä sille näytti olevan kasvamassa kovaa vauhtia merkittävää kysyntää. Ei kuitenkaan mennyt kuin muutama kuukausi pelkän keskustelupalstan perustamisesta, kun kiinnostuneita oli jo yli puolen tuhatta henkeä. Tänä päivänä jäseniä on melkein neljä tuhatta.

Tuolloin aikoinaan kun kirjoitin ensimmäisiä luonnoksia puolueen säännöistä, harkitsin lisääväni pykälän, joka estäisi saman henkilön toimimisen puheenjohtajan tehtävässä montaa perättäistä kautta. Olen lähes koko puolueen olemassaolon ajan toiminut puheenjohtajana. Hetkeäkään en kadu ja vielä vähemmän olen kiinnostunut astumaan syrjään toiminnasta. Siitä huolimatta itse puheenjohtajuuden on mielestäni aika ajoin uudistuttava. Uudistuminen on tärkeää, sillä vaikka puheenjohtajalla onkin apusilminään ja -korvinaan koko puoluehallitus, on ympärillä tapahtuviin asioihin suhtautuminen silti aina persoonallista. On hyödyllistä välillä vaihtaa hieman näkökulmaa ja saada laajempi kuvakulma asioista, sillä puolueen tulevaisuutta ei voi luotsata vain yhden ihmisen näkemysten pohjalta.

Menneen talven ajan olen kypsyttänyt päätöstä ja kun mielestäni pätevä henkilö, nykyinen puoluesihteeri Harri Kivistö, lupautui asettumaan puheenjohtajaehdokkaaksi, haluan antaa puolueelle kehittymismahdollisuuden ja keskittyä itse enemmän muuhun puolueen toimintaan. Myöskään ei voi jättää huomiotta sitä, että tulevien kunnallisvaalien aikaan puheenjohtajan olisi hyvä olla joltain isommalta paikkakunnalta. Puheenjohtajahan saa aina hieman enemmän julkisuutta ja pääsee valtakunnalliseen vaalitenttiin.

Näinä menneinä vuosina olen uhrannut paljon aikaa ja varoja puolueen toimintaan, mutta paljon se on minulle myös antanut kokemusta, tuttavuuksia ja erityisesti auttanut erilaisten näkemysten ymmärtämisessä. Samaa ei voisi ostaa edes rahalla. Kiitänkin teitä kaikkia puolueen toiminnassa mukanaolosta ja toivon että tekin jaksatte edelleen innostua uusista tilaisuuksista ja kontakteista. Minä ainakin! Kiitos myös näistä vuosista, joina olen saanut edustaa puoluetta puheenjohtajana.

Voin mieluusti joskus pyrkiä uudestaan puheenjohtajaksi jos puolueessa niin toivotaan, mutta ainakaan tulevalle kaudelle en aio pyrkiä puheenjohtajaksi, vaan toivon saavani kannatusta asettuessani varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Varapuheenjohtajana voin tuoda kertyneen kokemukseni uuden puheenjohtajan avuksi tehokkaasti.

*Piraattipuolueen uusi hallitus ja puheenjohtajisto valitaan puolueen kevätkokouksessa 31.3.