Piraattipuolue hyväksyi Tampereella 4.12. pidetyssä syyskokouksessa uuden puolueohjelman. Puolueohjelman ydinsisältönä säilyvät tietoyhteiskunta- ja kansalaisoikeuskysymykset. Niitä käsitellään aiempaa kattavammin. Myös talous- ja koulutuspolitiikkaan otetaan kantaa.

Lehdistötiedote
Uusi puolueohjelma verkkosivuilla
Uusi puolueohjelma pdf-tiedostona

Uuden puolueohjelman sisältö lyhyesti:

Sananvapaus ja yksityisyydensuoja

• Teksti pysyi suurin piirtein ennallaan.
• Lisättiin vaatimus voimakkaan lähdesuojan turvaamisesta.
• Korostetaan oikeutta anonyymiin ja nimimerkillä tapahtuvaan viestintään.
• Vastustetaan yleisiä biotunnisterekistereitä, kuten passien sormenjälkirekisteriä.
• Tietosuojan osalta vaaditaan jokaiselle oikeutta saada tietää, mihin häntä koskevia tietoja käytetään.

Oikeusturva

• Uusi osio, jossa halutaan turvata oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja hyvän hallinnon takeet kaikille varallisuudesta riippumatta.
• Jokaisella, jota vastaan viranomaiset ovat toimineet lainvastaisesti, on oltava oikeus kohtuulliseen korvaukseen ilman raskasta oikeudenkäyntiä.
• Vaaditaan parempaa laillisuusvalvontaa.
• Oikeuslaitoksella pitäisi olla paremmat edellytykset käsitellä erityisosaamista tai teknistä ymmärrystä vaativia tapauksia.
• Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu erilaisiin ryhmiin.

Yksilönvapaudet

• Uusi osio. Lain on taattava ihmisille mahdollisimman kattavat yksilönvapaudet, jotka mahdollistavat sellaisen toiminnan, joka ei loukkaa muiden vapauksia.
• Yksilönvapauksia tulee rajoittaa ainoastaan sen ollessa välttämätöntä toisten vapauksien ja oikeuksien suojaamiseksi. Teon kieltämisen perusteeksi ei riitä se, ettei joku pidä siitä.
• Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle.

Tekijänoikeudet ja patentit

• Teksti pysyi suurin piirtein ennallaan.
• Vaaditaan tekijänoikeusloukkauksista määrättävien korvausten kohtuullistamista.
• Halutaan nykyisen patenttijärjestelmän lakkauttamista.

Avoin hallinto ja demokratian kehittäminen

• Kaikille vaaleissa ehdokkaita asettaville ryhmille rahallista tukea ja tasapuolisemmin media-aikaa Ylen ohjelmissa.
• Vaaditaan parempaa tiedonsaantia hallinnon toiminnasta.
• Kannatetaan kansalaisaloitteita ja kansanäänestyksiä.

Tietoyhteiskunta

• Korostetaan avoimien ja vapaiden ohjelmistojen tärkeyttä asiaa koskevan aiemman kannanoton mukaisesti.
• Korostetaan myös tutkimustiedon mahdollisimman vapaata saatavuutta.
• Verovaroilla luotujen teosten ja tieteellisen tutkimustiedon tulee olla kaikkien vapaasti käytettävissä.
• Halutaan luopua kesäajasta.

Talous

• Uusi osio. Yleislinjaus talouteen on, että oikeudenmukaisen talouspolitiikan perusteena on koko yhteiskunnan etu ilman eri ryhmien vastakkainasettelua.
• Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan muita tuloja.
• Sosiaaliturvan asiakkaiden tilitietojen järjestelmällistä tutkimista ei voida hyväksyä.
• Verotusjärjestelmästä on vähennettävä monimutkaisuuksia ja byrokratiaa.

Koulutus

• Uusi osio. Opetuksessa halutaan enemmän oman ajattelun ja tiedonhaun painottamista, jolloin asioiden ulkoaopettelu vähenee. Siirryttävä kokeisiin pänttäämisestä syvällisempään ymmärtämiseen.
• Julkisella rahoituksella tuotetun oppimateriaalin oltava vapaasti käytettävissä ilman tekijänoikeudellisia rajoituksia.
• Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista.
• Opetuksen tulee olla yhteistä opiskelijan uskontokunnasta riippumatta. Uskonto erillisenä oppiaineena ei kuulu nykyaikaiseen opetukseen.
• Oppisisällöt eivät saa olla ristiriidassa tieteellisen tutkimustiedon kanssa.

Huom! Video kirjoituksen lopussa.

Viihdeteollisuus ja tekijänoikeusjärjestöt ovat viime vuosina tulleet tunnetuksi erityisesti Suomessa hyökkäämisestä yksittäisten ihmisten kimppuun. Niiden tarmokkuuden vuoksi Suomessa on ollut ainakin neljä tapausta, joissa tavallisten ihmisten niskaan on kaadettu satojen tuhansien eurojen vahingonkorvauksia. Lisäksi on vireillä ainakin kaksi tapausta, jossa vaatimukset ovat miljoonaluokkaa.

Tekijänoikeusjärjestöt ovat myös lähetelleet kiihtyvällä tahdilla tavallisille ihmisille kirjeitä, joissa vaaditaan maksamaan tuhansia euroja siitä, että järjestöt eivät vie epäiltyä laitonta tiedostonjakoa oikeuteen. Viime kesänä järjestöt onnistuivat saamaan tuomioistuimilta päätökset, joilla kolmen yksityishenkilön nettiyhteydet katkaistiin epäiltyjen tekijänoikeusloukkausten vuoksi.

Nyt tekijänoikeusjärjestöt ovat siirtyneet tavallisten ihmisten kiusaamisesta teleyritysten kimppuun. Elisa määrättiin estämään asiakkaidensa pääsy The Pirate Bay -verkkosivustolle. Vastaavat hakemukset oikeuteen on nyt tehty myös muiden suurimpien teleyritysten osalta. Samaan aikaan EU-tuomioistuin antoi kuitenkin päätöksen, jonka mukaan tämäntyyppiset estot ovat EU-lainsäädännön vastaisia.

Elisa-tapauksessa sensuuri on väliaikainen toimenpide, ja sen jatkuminen edellyttää, että tekijänoikeusjärjestöt haastavat The Pirate Bayn oikeuteen. Tekijänoikeustoimikunnassa pyöriteltiin keväällä käytännössä valmista lakiesitystä, jonka toteutuessa teleyritykset voitaisiin pysyvästi määrätä sensuroimaan verkkosivustoja tekijänoikeusjärjestöjen vaatimuksesta oikeuden päätöksellä.

Piraattipuolue vuoti salaisesti valmistellun esityksen tuolloin julkisuuteen. Tekijänoikeustoimikunnan seuraavassa kokouksessa teroitettiin toimikunnan jäsenille valmisteluasiakirjojen luottamuksellisuutta (pöytäkirja 6.6.2011, kohta 3.).

Pari viikkoa sitten Helsingissä pidetyssä tekijänoikeusfoorumissa tekijänoikeustoimikunta ilmoitti, että se ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriölle tällaisen sensuurilain säätämistä. Ratkaisu on ministeriön, viime kädessä kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen käsissä. Tekijänoikeusfoorumissa pitämässään puheessa Arhinmäki suhtautui pidättyvästi sensuuriin, mutta korosti kuitenkin piratismin kitkemisen tärkeyttä.

Yksimieliseksi hyminäksi tekijänoikeusfoorumi ei jäänyt. Sensuurilakiesitystä kommentoinut teleyritys DNA:n edustaja lyttäsi sen niin selväsanaisesti, että hänelle pitäisi varmaan ehdottaa Piraattipuolueen kunniajäsenyyttä. (Ks. linkit puhujien esityksiin opetus- ja kulttuuriministerön sivuilla.)

Tähän kiteytyykin se, miksi tekijänoikeusjärjestöt ovat aiemmin jahdanneet lähinnä tavallisia ihmisiä. Tekijänoikeusjärjestöjen asianajaja-armeija pääsee musertamaan pienituloiset yksityishenkilöt oikeudessa ja lisäksi levittämään pelotevaikutusta median kautta varsin suvereenisti. Järjestöjen käydessä teleyritysten kimppuun tilanne on toinen. Kyse on isosta liiketoiminta-alasta, joka pystyy puolustamaan itseään ja lobbaamaan omaa näkemystään päättäjien keskuudessa.

Tällä hetkellä tuomioistuimet joutuvat soveltamaan lakia, jonka viihdeteollisuuden lobbarit ovat ajaneet läpi. Suomen laki on todennäköisesti yksi maailman tiukimmista. Ainakin siltä osin se on tiukempi kuin Yhdysvaltojen laki, että Suomessa erilaisten verkkopalvelujen ylläpitäjillä ei ole minkäänlaista vastuuvapautta palveluiden käyttäjien tekemistä rikkomuksista. YouTuben kaltainen palvelu ei pystyisi toimimaan Suomessa.

Sen suhteen, tiukkeneeko laki entisestään, lopputulos ei ole mielestäni aivan selvä, vaikka EFFI:n Ville Oksanen ehtikin jo tekijänoikeusfoorumissa kyynisesti julistaa sensuurilain hyväksytyksi. Muukin yritysmaailma kuin teleyritykset alkaa jo napista kohtuuttoman tekijänoikeusbyrokratian ja aivan vieraalta planeetalta olevien vastuuvapauspykälien, tai siis niiden puutteen, johdosta.

Kun viihdeteollisuus ja tekijänoikeusjärjestöt ovat vihdoin löytäneet itsensä kokoisia tappelupukareita, olisiko liikaa toivottu, että ne jo lopettaisivat raukkamaisen pienempiensä kiusaamisen? Sitä kovasti toivoin tekijänoikeusfoorumissa pitämässäni puheenvuorossa, joka on katsottavissa YouTubessa.

Kuluva syksy on ollut vilkas Internetiin, tietoyhteiskuntaan ja tekijänoikeuksiin liittyvien tapahtumien suhteen. Erinäisiä seminaareja ja foorumeita on järjestetty, ja on vielä tulossa. Piraatit ovat ottaneet osaa näihin tapahtumiin. Osasta tapahtumista on jälkikäteen katsottavissa, kuunneltavissa ja luettavissa paljon materiaalia.

Ensin tulevien tapahtumien mainostusta:

“Kenen tekijänoikeudet?” -keskustelutilaisuus
Ti 15.11. klo 18-20
Joensuu, Ravintola Wanha Jokela

Aiheesta alustaa kirjailija Mike Pohjola ja kommenttipuheenvuoron käyttää teatteriohjaaja Hanna Kirjavainen. Tervetuloa mukaan keskustelemaan. Tilaisuuden järjestää Joensuun commons-ryhmä.

Tekijänoikeusfoorumi ja mielenilmaus
Ke 16.11. klo 9.30
Helsinki, Säätytalo

Tekijänoikeusfoorumin aiheina ovat tänä vuonna mm. tv- ja radioyhtiöiden ja sanomalehtien arkistojen online-saatavuus, ns. verkkotallennuspalvelut, kaupallinen linkitys sekä tekijänoikeuksien täytäntöönpano Internetissä. Foorumiin kutsutaan muun muassa tekijänoikeuden haltijoita, tekijänoikeuksien käyttäjätahoja ja hyödyntäjiä (kuten teollisuutta, viestintäalan yrityksiä, yleishyödyllisiä toimijoita) ja kuluttajanäkökulman edustajia. Järjestäjä: Tekijänoikeustoimikunta.

Tekijänoikeusfoorumiin osallistuu piraatteja yleisön joukossa. Lisäksi järjestämme Säätytaloa vastapäätä mielenilmauksen noin klo 9.30-10.30. Toivotamme Tekijänoikeusfoorumin osanottajat (mm. kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen) tervetulleiksi piraattihenkisin banderollein.

Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina – Strategisia näkökulmia tietojohtamiseen
Pe 18.11. klo 9-16
Helsinki, Patentti- ja rekisterihallituksen auditorio, Arkadiankatu 6 A

Tavoitteena on innostaa johtoa ja asiantuntijoita ponnistelemaan eteenpäin Suomen tietoyhteiskuntakehityksen tiellä. Tule kuuntelemaan asiantuntijoita, tapaamaan kollegoitasi sekä osallistumaan yhteisiin talkoisiimme Suomen nostamiseksi tietoyhteiskuntakehityksen kärkeen. Järjestäjät: TIEKE ym.

Tilaisuuteen pääsee ilmoittautumaan enää varasijoille, mutta toivotaan, että esitykset tulevat jossain muodossa saataville jälkeenpäin.

Bisnestreffit: Kunnallista avointa lähdekoodia
Pe 9.12. klo 8-9
Helsinki, Stockmann

Poikkea työmatkallasi maksuttomaan tilaisuuteemme kuulemaan, keskustelemaan, luomaan uusia kontakteja ja jakamaan kokemuksiasi samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa. Järjestäjä: TIEKE ym.

Sitten menneisiin tapahtumiin:

Internet Governance Forum

Piraattinuorten varapuheenjohtaja Joonas Mäkinen osallistui osana EFFI:n delegaatiota tällä kertaa Keniassa pidettyyn Internet Governance Forumiin (IGF), joka on YK:n järjestämä kansalaisyhteiskuntaa ja viranomaistahoja yhteen kokoava, Internetin säätelyä käsittelevä tapahtuma. Raporttia tapahtumasta on luettavissa Piraattinuorten sivuilla.

Finnish Internet Forum

IGF:n “Suomen-jatkot” pidettiin Helsingissä lokakuun puolivälissä. Finnish Internet Forumissa (FIF) oli yleisön joukossa piraatteja, ja lisäksi Joonas Mäkinen osallistui paneelikeskusteluun. Videotallenteet keskusteluista ovat nähtävillä verkossa.

Ihmisoikeustoimintaohjelman valmisteluseminaari

Suomessa valmistellaan kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Sitä koskeva valmisteluseminaari pidettiin 12.10. Tapahtumaan osallistui kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten edustajia ja järjestöille oli varattu mahdollisuus pitää puheenvuoroja. Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti piti tilaisuudessa puheenvuoron, joka on kuultavissa YouTubessa.

Free Society Conference and Nordic Summit

Piraattinuorten varapuheenjohtaja Joonas Mäkinen osallistui Ruotsissa pidettyyn Free Society Conference and Nordic Summit (FSCONS) -tapahtumaan. Sen järjestäjiä ovat vapaata kulttuuria ja avointa tietoyhteiskuntaa edistävät pohjoismaiset järjestöt.

Teoston seminaari “Sisältöä elämään – ja verkkoon”

Teosto järjesti 10.11. seminaarin, jossa käsiteltiin käyttäjien luomaan sisältöön ja sosiaaliseen mediaan liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä. Seminaariin osallistui piraatteja yleisön joukossa. Seminaarissa pidettyjen esitelmien materiaaleja on saatavilla Teoston verkkosivuilla. Tapahtumasta on myös Joonas Mäkisen blogikirjoitus.

TIEKE:n 30-vuotisjuhlaseminaari

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry (TIEKE) täytti 30 vuotta, ja siihen liityen järjestettiin 11.11. seminaari, jossa käsiteltiin tietoyhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä työelämän, terveydenhuollon, teknologiateollisuuden ja julkisen sektorin tietohallinnon näkökulmasta. Paikalla oli piraatteja yleisön joukossa. Seminaarin materiaaleja on saatavilla TIEKE:n verkkosivuilta. Lisäksi seminaarin aiheisiin liittyviä artikkeleita löytyy TIEKE:n Tiedosta-lehden uusimmasta numerosta. Artikkelit ovat luettavissa verkossa.

Ps. Jos tiedät mielenkiintoisia näihin aiheisiin liittyviä tulossa olevia tapahtumia tai tilaisuuksia, vinkkaathan niistä kommenteissa!

Tänä syksynä käydään useassa yliopistossa ylioppilaskunnan edustajistovaalit. Piraattilista löytyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta (HYY), Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta (AYY) ja Åbo akademin ylioppilaskunnasta (ÅAS).

Helsingin yliopistolla vaalipäivät ovat tänään 18.10. ja huomenna 19.10. Aalto-yliopistossa aukeaa sähköinen ennakkoäänestys ensi maanantaina. Åbo akademissa varsinaiset vaalipäivät ovat 1.-2.11.

Lisätietoja ehdokkaista löytyy piraattien vaalisivustolta sekä ylioppilaskuntien yhteisestä vaalikoneesta. Tiedot ovat lopulliset HYY:n ehdokkaiden osalta. AYY:n ja ÅAS:n ehdokkaista lisätään tietoja sitä mukaa kun vaalit lähenevät ja vaalikone aukeaa.

Ehdokkaat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (Piraatit):

165 Apajalahti, Ahto
166 Hanski, Joni
167 Hautakangas, Ville
168 Immonen, Satu
169 Mäkinen, Joonas
170 Pajunen, Matti
171 Salminen, Inka
172 Starck, Tuomas
173 Söderholm, Lotta
174 Tiilikainen, Toni

Ehdokkaat Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa (Piraatit, kuuluu vaalirenkaaseen Symbioosi):

2 Keinänen, Tero
3 Kärkkäinen, Lasse
4 Paalijärvi, Janne
5 Plommer, Raoul

Ehdokkaat Åbo akademissa (Åbo pirater):

8 Rosbäck, Sofia
9 El-Begawy, Omar

Saksan piraattipuolue saavutti suurvoiton Berliinin osavaltiovaaleissa: 9 %:n kannatus toi 15 paikkaa noin 140-paikkaisessa osavaltioparlamentissa! Kristillisdemokraattien hallituskumppani liittovaltion hallituksessa, vapaademokraatit, putosi Berliinin osavaltioparlamentista kokonaan, mihin piraattien nousu lienee vaikuttanut (huom., ks. kommentti). Saksan piraattien menestyksestä on uutisoitu Suomessakin.

Piraatit olivat juuri vaalien alla näkyvästi esillä kansainvälisen valvontayhteiskunnan vastaisen Freedom not fear -viikon tapahtumissa. Kyseinen tapahtuma on herättänyt paljon innostusta Saksassa, jossa yksityisyyden suojaa pidetään varsin tärkeänä kysymyksenä, epäilemättä johtuen huonoista kokemuksista valtion valvonnan suhteen viime vuosisadalla.

Kuva: Tobias M. Eckrich (CC-BY)

Saksan piraattien puolueohjelma poikkeaa jonkin verran Piraattipuolueesta. Saksan piraateilla ei ole tarkkaa teosten kaupallisen käytön suoja-ajan lyhentämistä koskevaa tavoitetta, vaan sitä halutaan “lyhentää jyrkästi”. Puolueohjelmassa on myös koulutukseen, seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja ympäristöpolitiikkaan liittyviä tavoitteita, joista tosin osa kytkeytyy melko suoraan tietoyhteiskuntaa koskeviin tavoitteisiin. Puolueohjelmassa on myös pitkähkö kappale avoimesta ja osallistavasta tietoyhteiskunnasta; muutoin sen sisältö vastaa teemoiltaan Piraattipuolueen ohjelmaa. (Puolueohjelma: saksaksi | englanniksi (vanha versio)).

Sekä Saksan piraattien toimintatapojen että puolueohjelman laajuuden vaikutuksia vaalimenestykseen on syytä selvittää. Saksan kokemuksista voi olla hyötyä kehitettäessä Piraattipuolueen toimintaa Suomessa.

Järjestimme 13.7.-22.8. Piraattipuoluetta koskevan kyselyn, jonka tulokset ovat nyt saatavilla. Vastauksia tuli yhteensä 1003, mihin on syytä olla tyytyväinen. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä, sitä mitkä syyt vaikuttivat Piraattipuolueen äänestämiseen tai äänestämättä jättämiseen, suhtautumista Piraattipuolueen puolueohjelmaan ja sen laajentamiseen sekä arvioita puolueen toiminnan onnistumisesta eri osa-alueilla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä.

Kyselyn tulokset on julkaistu avoimena raakadatana. Toivomme, että tartutte tilaisuuteen ja teette mielenkiintoisia analyyseja tulosten pohjalta!

Kyselyn tulokset:

Yhteenveto tuloksista (pdf)
Raakadata (csv)
Raakadata (ods)

(Raakadatasta on yksityisyyden suojaamiseksi poistettu sanalliset palautteet ja aikaleimat, eivätkä vastaukset ole ajallisessa järjestyksessä.)

Puoluehallituksen kokouksessa esille nousseita alustavia huomioita tuloksista:

• Vastaajista vain puolet mainitsi olevansa Piraattipuolueen jäseniä ja 40 % äänestäjiä, joten vastauksia saatiin paljon muilta puoleesta kiinnostuneilta, kuten oli toivottukin.
• Naisvastaajia oli enemmän kuin puoleessa naisjäseniä tai -ehdokkaita.
• Vastaajien ikäjakauma noudatti melko tarkasti puolueen jäsenten ikäjakaumaa, vaikka puolet vastaajista ei ollutkaan jäseniä.
• “Ehdokkaisiin kohdistuva kielteinen julkisuus vaalien alla” ei ollut kovin merkittävä Piraattipuolueeseen kohdistuvaa äänestyshalukkuutta vähentävä syy. Merkittävin tällainen syy oli “yksittäisten ehdokkaiden mielipiteet, joista olen eri mieltä”.
• Vaikka vain 40 % vastaajista oli äänestänyt Piraattipuoluetta, 75-80 % voisi äänestää sitä tulevissa vaaleissa.
• “Puolueen ehdokkaat ymmärtävät Internetin ja tietoyhteiskunnan toimintaa” oli suurin syy, joka lisäsi halua äänestää Piraattipuoluetta. Toiseksi merkittävin oli “puolueen ehdokkaat ovat vapaamielisiä / arvoliberaaleja”.
• Muista puolueista, joita vastaajat ovat aiemmin äänestäneet tai aikovat äänestää, selvästi yliedustettuina olivat vihreät, vasemmistoliitto ja liberaalit. Suurista puolueista kokoomus oli myös hyvin edustettuna, sen sijaan SDP, perussuomalaiset ja etenkin keskusta aliedustettuja.
• Puolueohjelman aihealueista vastaajia kiinnosti eniten sananvapaus, vähiten patentit.
• Noin 40 %:n mielestä puolueohjelmassa on liian vähän aihealueita, ja sama määrä oli sitä mieltä, että aihealueita on sopivasti. Kuitenkin vain 14 % oli sitä mieltä, että puolueohjelmaa ei pitäisi laajentaa. Mikään annetuista laajentamisvaihtoehdoista ei kuitenkaan saanut selkeästi muita suurempaa kannatusta.
• Jos puolueohjelmaa laajennettaisiin tietoyhteiskunta-asioiden ulkopuolelle, se lisäisi 48 %:n halua äänestää Piraattipuoluetta. En osaa sanoa -vastaajia oli kuitenkin huomattava määrä, neljäsosa. Vain 6 %:n äänestyshalut vähenisivät.
• Aiemmin Piraattipuolueen ehdokkaaksi hakeutuneita vastaajia oli viitisenkymmentä, mutta 110 aikoo hakeutua ehdokkaaksi vastaisuudessa. Muutenkin vastaajien halu auttaa puoluetta tulevaisuudessa oli selvästi suurempi kuin aiempi osallistuminen.
• Monella olisi kiinnostusta osallistua Piraattipuolueen opiskelijajärjestöjen toimintaan, joten useampien perustamiselle ja olemassaolevien aktivoinnille näyttää löytyvän tilausta.
• Vastaajat haluavat lahjoittaa puolueelle mieluiten 10-29 euroa vuodessa tai eivät mitään.
• Tuloksista pääteltiin, että viestinnän osalta sisäisessä viestinnässä on suurempia ongelmia kuin ulkoisessa.
• Pantiin tyytyväisyydellä merkille, että 90 % vastaajista ilmoitti havainneensa yleisissä tiedotusvälineissä mainintoja Piraattipuolueesta.
• Puolueen verkkosivut ja Facebook korostuivat puolueen viestinnän seuraamisessa. Myös jäsenkirjeet osoittautuivat varsin tärkeiksi: 34 % vastaajista pitää niitä tärkeinä, kun vain puolet vastaajista on jäseniä ja siten kirjeiden vasaanottajia.

Piraattipuolueen delegaatio kävi tiistaina 16.8. opetus- ja kulttuuriministeriössä tapaamassa valtiosihteeri Jarmo Lindéniä ja kulttuuriyksikön johtaja Jukka Liedestä. Lindén on ministeri Arhinmäen oikea käsi ja samasta puolueesta, Liedes puolestaan Lex Karpelan valmistelusta muutama vuosi sitten vastannut, kokenut virkamies (ja tietenkin entinen Teoston lakimies). Tekijänoikeusasiat eivät kuulu valtiosihteerin keskeisimpään asiantuntemusalaan, joten johtaja Liedes lienee ainakin vaalikauden alkupuolella poliittisen johdon tärkeimpiä luottohenkilöitä.

Tapaamisessa käsitellyt asiat:

1. Pääsyn estäminen “piraattisivustoille”

   Elisalle on tehty vaatimus pääsyn estämisestä Pirate Bay -sivustolle ja ratkaisu asiassa on odotettavissa lähiviikkoina. Kerroimme, että odotamme ministeriöltä reagointia asiaan, jos oikeus antaa sensurointimääräyksen. Sellaisten salliminen ei ollut lain alkuperäinen tarkoitus, ja se olisi hyvin mahdollisesti ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. “Blokkaamista ja kieltämistä” vastustavan Arhinmäen ministeriuralle olisi hyytävä alku, jos oikeus antaisi merkittävän “blokkauspäätöksen”, eikä ministeriö alkaisi korjata lainsäädäntöön ilmaantunutta ammottavaa aukkoa.

2. Tekijänoikeustoimikunnan kokoonpano

   Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimivasta tekijänoikeustoimikunnasta on muodostunut tavallisiin ihmisiin kohdistuvan piraattijahdin ykköslinnake. Keväällä vuodimme toimikunnassa valmistellun lakiluonnoksen, jossa olisi selväsanaisesti mahdollistettu se, että teleyritykset voitaisiin määrätä sensuroimaan piraattisivustoja. Liedeksen mukaan ministeriö ei ollut tässä mukana, vaan kyse oli toimikunnan sooloilusta. Esityksen etenemismahdollisuudet lienevät heikot.

   Toimikunta nimitetään uusiksi loppuvuodesta, ja nyt on hyvä tilaisuus koettaa saada sen kokoonpano monipuolisemmaksi. Tällä hetkellä se on täytetty kovan linjan tekijänoikeuslobbareilla. Toimme esille, että mielestämme kokoonpanosta voisi muutaman tekijänoikeusjärjestöjen ja media-alan yritysten edustajan vaihtaa vaikkapa akateemisiin asiantuntijoihin ja harrastajajärjestöjen edustajiin.

   Esimerkiksi Suomen kameraseurojen liitto on kampanjoinut hyvitysmaksuja (kasettimaksuja) vastaan ja elokuvaharrastajia kuultiin kuvaohjelmien tarkastuslakia muutettaessa. Harrastajajärjestöillä olisi varmasti annettavaa toimikunnassa. Edustusta vailla on tällä hetkellä myös ohjelmistoala, vaikka ohjelmoijat ovat yksi suurimmista oikeudenhaltijaryhmistä.

3. Hyvitysmaksu-uudistus?

   Keväällä julkaistiin selvitys yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujen (ns. kasettimaksu) uudistamisesta. Selvityksessä ehdotetaan, että laitekohtaisesta maksusta luovuttaisiin, ja hyvitysmaksurahat kerättäisiin vastaisuudessa tv-maksujen ja taajuusalueiden huutokauppaamisen tuotoista. Tällainen muutos olisi parannus nykytilaan. Arvioisin tämän uudistuksen toteutumismahdollisuudet hyviksi.

   Selvitys ei ole kuitenkaan aivan ongelmaton. Petteri Järvinen on kirjoittanut asiasta hyvin blogissaan, joten en käsittele asiaa tässä tarkemmin.

4. Varoituskirjelain paluu?

   Käydyistä keskusteluista ainakin allekirjoittaneelle jäi se kuva, ettei “varoituskirjelain” uudelleen herättämistä ole poissuljettu. Lakiesityshän raukesi keväällä, koska sitä ei ehditty käsitellä ennen vaalikauden päättymistä. Uusi hallitusohjelma ei kuitenkaan velvoita mihinkään tekijänoikeuksien kiristyksiin. Mikäli valta ministeriössä todella on poliittisella johdolla, laki tuskin etenee.

Piraateista tapaamiseen osallistuivat Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti, Piraattinuorten puheenjohtaja Lari Yltiö ja Helsingin piraattien varapuheenjohtaja Len Merikanto.

Seksuaalivähemmistöjen Pride-tapahtuman kohokohta, mielenilmauskulkue, järjestetään huomenna. Osallistun siihen ensimmäistä kertaa, päämotiivina sananvapauden puolustaminen.

Vuosi sitten kulkuetta kohtaan tehtiin suunniteltu ja poliittisesti motivoitu kaasuisku, josta langetettiin tuomioita pahoinpitelyjen lisäksi poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta. Kyse oli suorasta hyökkäyksestä rauhanomaista mielenilmaisuvapautta vastaan.

Seksuaalivähemmistöjen asemaa puolustavien sananvapauteen on muuallakin Euroopassa kohdistunut vakavia loukkauksia. Viime vuosina Pride-marsseja on kokonaan kielletty ainakin Venäjällä, Unkarissa, Liettuassa ja Latviassa. Väkivaltaisia hyökkäyksiä kulkueita vastaan on tehty ainakin Virossa, Kroatiassa ja Unkarissa.

Suomessa seksuaalivähemmistöjen puolustajien oikeuksia rajoitettiin vielä kymmenisen vuotta sitten lailla. Homoseksuaalisten tekojen laillistamisen yhteydessä vuonna 1971 lakiin säädettiin niin sanottu kehotuskielto, eli kiellettiin homoseksuaalisiin tekoihin kehottaminen. Pykälä kumottiin vasta vuonna 1999.

Kehotuskiellon perusteella ei niinkään annettu tuomiota, mutta sillä oli selkeä pelotevaikutus. Yleisardio jätti kiellon vuoksi lähettämättä 1970- ja 1980-luvuilla homoseksuaalisuutta myönteisesti kuvaavia ohjelmia. Lisäksi poliisi takavarikoi kiellon perusteella mielenosoituskylttejä, ja mielenosoittajia joutui poliisitutkintaan ja syytetyiksikin.

Tervemenoa Pride-kulkueeseen puolustamaan sananvapautta ja siihen kuuluvaa kokoontumisvapautta kaikilta perusteettomilta väkivaltaisilta hyökkäyksiltä, syyllistyivätpä niihin sitten valtio (pakkokeinoja ja rangaistuksia) tai yksittäiset kansalaiset (kuten kaasuisku)!

Piraattipuolueen nuorisojärjestö Piraattinuoret osallistuu myös kulkueeseen. Senaatintorilla voi hyvissä ajoin ennen klo 13:a suunnistaa piraattilippujen luo.

Piraattipuolueen organisaatiota kehitetään siihen suuntaan, että ihmiset erikoistuvat tiettyjen asioiden tekemiseen kuten tiedottamiseen tai verkkopalveluihin. Tämä foorumiosio on perustettu tiedotusryhmän kommunikaatiovälineeksi.

Tiedotusryhmän vastuualueita on mm.

• lehdistötiedotteiden laatiminen
• monenlaisten puolueen tuottamien kirjallisten aineistojen oikolukeminen ja parantelu
• puolueen flyereihin ja esitteihin tulevien tekstien valmistelu
• jäsenlehti Purjeen tekemisessä avustaminen tarvittaessa

Jos ryhmässä toimiminen kiinnostaa, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Osan ryhmään kuuluvista on oltava mahdollisimman hyvin tavoitettavissa myös puhelimitse kiireellistä lehdistötiedotteiden laadintaa varten. Lehdistötiedotteet luetutetaan jollakulla puoluehallituksen jäsenellä ennen lähettämistä.

Ryhmän tärkeimmäksi tehtäväksi muodostuu lehdistötiedotteiden laatiminen nopeasti reaktiona esimerkiksi uutiseen tai oikeuden antamaan tuomioon. Tiedotteet laaditaan kirjoitusalusta.fi palvelun avulla.

Foorumin lisäksi käytämme ryhmän väliseen viestintään sossua ( sossu.piraattipuolue.fi/index.php/group/tiedotus ). Voit lähettää viestin tiedotusryhmään sossussa kirjoittamalla viestiin !tiedotus.

Liity myös sähköpostilistalle ( lists.piraattipuolue.fi/cgi-bin/mailman/listinfo/tiedotus ).

Toimin tällä hetkellä tiedotusryhmän kokoajana, ja kun ryhmä on saatu kasaan, päätämme yhden vastuuhenkilön ryhmälle.

Tiedotusryhmän kokoonpano löytyy wikistä:
wiki.piraattipuolue.fi/Tiedotusryhm%C3%A4

Käytämme myös irkin kanavaa #tiedotus @ irc.piraattipuolue.fi

Terveisin,
Panu Horsmalahti

Varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti ja puheenjohtaja Pasi Palmulehto Piraattipuolueen vaalivalvojaisissa Helsingissä 17.4.2011. Helsingin vaalivalvojaisiin Villa Hakaan oli kokoontunut satapäinen joukko. Vaalivalvojaisia pidettiin myös esimerkiksi Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Kuva: Lilja Tamminen. Lisenssi: CC-BY-NC.

Piraattipuolue nousi ensimmäisissä vaaleissaan suurimmaksi eduskunnan ulkopuoliseksi puolueeksi. Valtakunnallinen äänisaalis oli 15 103 ääntä, joka tarkoittaa 0,5 %:n valtakunnallista kannatusta. Tulosta korostaa se, että piraateilla oli ehdokkaita vain 11:ssä manner-Suomen 14:stä vaalipiiristä.

Uudenmaan vaalipiirissä ehdolla ollut puheenjohtaja Pasi Palmulehto oli eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ääniharava 1 074 äänellä! Muita piraattien ääniharavia olivat Mikko Rauhala (Helsinki, 427 ääntä), Lilja Tamminen (Helsinki, 411 ääntä), Mika Isomaa (Pirkanmaa, 407 ääntä) ja Harri Kivistö (Pirkanmaa, 360 ääntä).

Suurinta kannatus oli Helsingin ja Pirkanmaan vaalipiireissä: 0,9 %. Kunnista suurin kannatus oli Tampereella, Jämsässä, Vaalassa, Jyväskylässä ja Ypäjällä (1,1 – 1,5 %). Yksittäisistä äänestysalueista piraateilla oli kova kannatus esimerkiksi Tampereella Hervannan opiskelija-alueella (7,3 %), Espoossa Otaniemen teekkarialueella (6,8 %) ja Jyväskylässä Kortepohjan ylioppilaskylän alueella (3,1 %).

Ainoa tietoyhteiskunta-asioihin näkyvästi perehtynyt kansanedustaja Jyrki Kasvi putosi eduskunnasta, mihin Piraattipuolueen mukanaolo vaaleissa on varmasti yksi merkittävä syy. On kuitenkin muistettava, ettei Kasvi olisi yksin kyennyt pelastamaan Suomea yksityisyyden ja sananvapauden rajoituksilta tai huonolta tietoyhteiskuntapolitiikalta. Näiden asioiden esilletuomiseen ja ajamiseen olisi joka tapauksessa tarvittu uusia keinoja.

Piraattipuolueen vaalitulos:

Ääniä valtakunnallisesti: 15 103
Valtakunnallinen osuus hyväksytyistä äänistä: 0,5 %

Helsingin vaalipiiri: 2 974 ääntä, 0,9 % *
Pirkanmaan vaalipiiri: 2 539 ääntä, 0,9 % *
Keski-Suomen vaalipiiri: 1 235 ääntä, 0,8 % *
Uudenmaan vaalipiiri: 3 307 ääntä, 0,7 % *
Varsinais-Suomen vaalipiiri: 1 664, 0,6 % *
Hämeen vaalipiiri: 1 074 ääntä, 0,5 % *
Pohjois-Karjalan vaalipiiri: 306 ääntä, 0,4 % *
Oulun vaalipiiri: 767 ääntä, 0,3 %
Etelä-Savon vaalipiiri: 243 ääntä, 0,3 % *
Vaasan vaalipiiri: 618 ääntä, 0,2 % *
Kymen vaalipiiri: 376, 0,2 %

* = Suurin eduskunnan ulkopuolinen puolue

Kannatus eräissä suurissa kaupungeissa:

Tampere: 1 829 ääntä, 1,5 %
Jyväskylä: 838 ääntä, 1,2 %
Turku: 943 ääntä, 0,9 %
Helsinki: 2 974 ääntä, 0,9 %
Espoo: 1 299 ääntä, 0,9 %
Vantaa: 700 ääntä, 0,7 %
Lahti: 333 ääntä, 0,6 %
Oulu: 391 ääntä, 0,5 %

Kunnallisvaaleja ajatellen tulokset näyttävät jo nyt varsin lupaavilta. Ainakin Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä saadaan lokakuussa 2012 lähes varmasti ainakin yksi kaupunginvaltuutettu. Tampereella 1,5 %:n kannatus ylittää jo nyt laskennallisen alarajan yhden valtuustopaikan saamiseen (1,49 %). Helsingissä ollaan lähellä tätä (0,9 % vs. 1,18 %), kuten myös Jyväskylässä (1,2 % vs. 1,49 %). Muissakin suurissa kaupungeissa kannatuksen nostaminen kunnallisvaaleissa sille tasolle, että valtuustopaikkoja saadaan, on aivan realistista. Pikkupaikkakunnilla saattaa myös hyvinkin tulla iloisia yllätyksiä, jos paikallisesti tunnettuja ehdokkaita löytyy.

Vihreiden ja perussuomalaisten kasvukehityksestä on pääteltävissä, että Suomessa tie eduskuntaan käy kunnallispolitiikan kautta. Vuoden 2012 kunnallisvaaleista tulee piraattien läpimurtovaalit. Mitä suurempi menestys niissä tulee, sitä helpompaa on päästä läpi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Pian onkin aika aloittaa kunnallisvaaleihin valmistautuminen kehittämällä organisaatiota ja nostamalla esille sellaisia valovoimaisia piraatteja, jotka lähtevät kunnallisvaalitaistoon tosissaan. Ehdokkaiden rekrytointia tarvitaan runsaasti, sillä ehdokasmäärä tulee saada erityisesti keskeisissä kaupungeissa kymmeniin, jopa yli sataan kussakin. Samalla tulee pohdittavaksi myös kysymys Piraattipuolueen puolueohjelman laajentamisesta, josta Kaj Sotala kirjoitti jo keskustelunavauksen.

Presidentinvaali pidetään alkuvuodesta 2012.  Siihen Piraattipuolue ei voi suoraan asettaa ehdokasta, koska kansanedustajapaikkoja ei tullut. Presidentinvaaliin voidaan asettaa ehdokas keräämällä 20 000 nimeä valitsijamiesyhdistykselle. Lähiviikkoina mietitään, lähteekö joku tähän yritykseen, ja alkaako puolue tukea sellaista.

On mukava ajatella, että Piraattipuolue alkoi muutama vuosi sitten pienen, tuntemattoman ja kokemattoman porukan puuhastelusta, ja nyt meillä on jo niin paljon äänestäjiä, etteivät he mahtuisi Hartwall-areenalle. Sydämelliset kiitokset kaikille piraatteja äänestäneille!

Lähteet:

Piraattipuolueen vaalitulos Helsingin Sanomien tulospalvelussa
Vaalitulokset oikeusministeriön tulospalvelussa
Vaalitulokset Ylen tulospalvelussa

Päivitys 20.4.: Äänimäärät muutettu lopullisesti vahvistetun vaalituloksen mukaisiksi.