Tekijänoikeustoimikunnan mietinnössä on neljä osiota:

1. Tv-, radio- ja lehtiarkistoissa olevien teosten julkaisemista netissä helpotetaan. Oletukseksi tulee, että tällainen arkistomateriaalin uudelleenjulkaisu netissä Elävä arkisto -tyyppisissä palveluissa on sallittua, ja tekijän pitää erikseen halutessaan kieltää se. Tämä parantaisi merkittävästi vanhojen teosten saatavuutta.

2. Toimikunta ehdottaa myös säännöksiä teleoperaattoriin kohdistettavasta estomääräyksestä. Tuomioistuin voisi määrätä teleoperaattorin (verkkoyhteyden tarjoajan) estämään asiakkailtaan pääsyn tekijänoikeutta loukkaavalle verkkosivulle, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon aineistoa yleisön saataviin saattavan henkilön, välittäjän tai tekijän oikeudet.

(Tämänhetkinen Elisalle pakotettu Pirate Bay -sensuuri on väliaikainen toimenpide ja sidoksissa oikeudenkäyntiin Pirate Bayn ylläpitoa vastaan. Muutoksen myötä systeemistä tulisi pysyvä.)

3. Mietinnössä arvioidaan myös ns. verkkotallennuspalveluiden oikeudellista luonnetta eli sitä, onko mahdollista pitää tv-ohjelmien tallennuspalveluissa tapahtuvaa tallentamista yksityisenä kopiointina vai edellyttävätkö palvelut tekijänoikeuden haltijoiden lupaa. Asian selventämiselle on olemassa neljä vaihtoehtoa 1) yksityisen kopioinnin rajoitussäännöksen täsmentäminen ja kopioinnin korvaaminen hyvitysmaksun tuotolla, 2) suora lisensiointi, 3) kollektiivinen lisensiointi, tai 4) sopimuslisenssisäännös.

4. Mietintöön on liitetty selvitys, joka käsittelee kaupallisen linkittämisen tekijänoikeudellisia ongelmia, erityisesti tilanteessa, jossa ansiotarkoituksessa rakennetaan uusia palveluita automaattisen linkittämisen avulla (uutisaggregointi).

Piraattipuolueen tulevan lausunnon suuntaviivat:

1. Kannatetaan ehdotusta tv-, radio- ja lehtiarkistojen käytön helpottamisesta.

2. Vastustetaan ehdotusta teleyrityksille tulevasta “estomääräyksestä” eli pysyvästä “piraattisivustojen” sensuroinnista.

3. Vaaditaan, että verkkotallennuspalveluiden käyttö pitäisi nähdä yksityisenä kopiointina, johon ei tarvitse erillistä lupaa tekijöiltä. Kannatetaan siis mietinnössä esitettyä vaihtoehtoa 1), koska se on ainoa, joka ei vaikeuttaisi uusien palveluiden kehitystä.

4. Puolustetaan näkemystä, että linkittäminen on aina vain aineistoon viittaamista, ei sisällön tuottamista. Aggregointi- yms. palveluiden kehitystä ei pidä vaikeuttaa.

5. Painotetaan tekijänoikeustoimikunnan yksipuolista kokoonpanoa. Vaaditaan, että vastaaviin toimielimiin on jatkossa otettava mukaan tietoyhteiskuntaosaajia, kansalaisjärjestöjä sekä palveluiden tarjoajien edustajia.

Suomi ja EU ovat allekirjoittaneet ACTA:n eli väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen, joka sisältää myös nettipiratismia koskevia säännöksiä. Sopimuksen voimaantulo edellyttää vielä hyväksymistä Suomessa eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa. Sekä professori Niklas Bruunin että Effin varapuheenjohtaja Ville Oksasen mukaan sopimus ei todennäköisesti vaikuta Suomen lainsäädäntöön. He lienevät oikeassa. Euroopan komissio on sanonut samaa EU-lain suhteen.

Miksi ACTA sitten ylipäänsä on olemassa? Lyhyt vastaus: katso oheista kuvaa. Vuonna 2009 otetussa kuvassa kaulailevat veljellisesti The Pirate Bayn ylläpitäjiin kuuluva Peter Sunde ja Brasilian tuolloinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva. Sunden tapaaminen oli Lulalta diplomaattinen, mutta varsin yksiselitteinen keskisormen näyttö Yhdysvaltoja kohtaan. Se ei ollut Brasilialta ensimmäinen eikä viimeinen tällainen ele.

Sittemmin valtapoliittiset voimasuhteet ovat alkaneet muuttua dramaattisesti. Yhdysvallat, edes yhdessä muiden länsimaiden kanssa, ei enää pysty mielensä mukaan kontrolloimaan maailman kauppajärjestö WTO:ta.

Kuten eräs professori asian ilmaisee:

“Kärjekäs joukko henkistä omaisuutta vastustavia maita, Brasilian ja Intian johdolla, vastustaa kaikkia henkistä omaisuutta koskevien velvoitteiden laajennuksia maailmanlaajuisella tasolla, ja pyrkii jatkuvasti tulkitsemaan TRIPS-sopimuksen velvoitteita mahdollisimman löysästi WTO:n sovitteluelimissä.”

Kun erityisesti Yhdysvallat ei enää voinut kiristää immateriaalioikeuksia WTO:n kautta, se alkoi ajaa ACTA:a. Toisin kuin WTO:ssa, ACTA-neuvotteluissa ei ole mukana kehittyviä maita. Yhdysvallat voi solmia sopimuksen valmiiksi samanmielisten länsimaiden kanssa, minkä jälkeen on helpompaa pakottaa kehittyvät maat hyväksymään etujensa vastainen sopimus. Esimerkiksi Brasilia, Intia, Kiina ja Meksiko ovat protestoineet ACTA-neuvotteluja vastaan.

Kehittyvillä mailla ei ole paljoa suojeltavaa henkistä omaisuutta, mutta ne tarvitsevat kipeästi erityisesti teknistä tietotaitoa kehittyäkseen. Länsimailla on paljon henkistä omaisuutta, mutta ne eivät suostu jakamaan sitä hyvää hyvyyttään. Kehittyvät maat on pakotettu hyväksymään tiukat säännökset immateriaalioikeuksista, mutta länsimaat eivät ole vapauttaneet lupaamallaan tavalla erityisesti maataloustuotteiden ja tekstiilien tuontia.

Länsimaiden kauppapoliittinen tavoite on pakottaa henkinen omaisuutensa kehittyvien maiden markkinoille ilman mitään vastinetta ja repiä kallis hinta kehityksen kannalta tärkeästä teknologiasta. Pelissä on myös ihmisten terveys. EU-maat ovat häirinneet kehittyvien maiden välisiä geneeristen lääkkeiden kuljetuksia, vaikka lääkkeet ovat laillisia sekä lähtö- että päämäärämaassa. Kehittyvien maiden mielestä ACTA:n hyväksyminen edelleen pahentaisi tilannetta.

ACTA on herättänyt aivan aiheellisesti huolta länsimaissa palveluntarjoajien vastuun osalta. Yksi sopimuksen tarkoituksista on “edistää palveluntarjoajien ja oikeudenhaltijoiden yhteistyötä”. Yhteistyö tarkoittaa tietenkin tässä tapauksessa tiedostojen poistamista netistä oikeudenhaltijoiden vaatimuksesta. ACTA siis saattaa edelleen vaikeuttaa palveluntarjoajien vastuuvapauden puolesta käytävää kamppailua.

Vielä kotimaan politiikkaan. Kehitysyhteistyöministerinä toimii vihreiden Heidi Hautala, joka europarlamentaarikkona kritisoi ACTA-neuvottelujen salamyhkäisyyttä. Saammeko kuulla häneltä kriittisen kannanoton selkeästi kehittyvien maiden etujen vastaisesta ACTA-sopimuksesta?

Neljä selkeintä tietopakettia ACTA:n todellisista taustoista:
Kansainvälisen politiikan professori Jeffery Atikin ACTA-artikkeli (pdf)
European Digital Rights -järjestön ACTA-muistio (pdf)
La Quadrature du net -järjestön lista ACTA:a kritisoineista tahoista
Techdirt: What Is ACTA And Why Is It A Problem?

Wikipedia kampanjoi näkyvästi Yhdysvalloissa valmisteilla olevaa piratismilakia vastaan 18.1., jolloin sen etusivu korvattiin lakia kritisoivalla ilmoituksella. Lain myötä tekijänoikeusjärjestöt voisivat pakottaa teleyritykset estämään pääsyn verkkosivustoille, joita käytetään tekijänoikeuksien loukkauksiin. Lakia vastaan ovat kampanjoineet erittäin voimakkaasti monet maailman suosituimmista verkkopalveluista, kuten Google ja Facebook.

Yksittäiset käyttäjät julkaisevat näiden verkkopalveluiden kautta paljon linkkejä ja teoksia. Osa linkeistä johtaa laittomasti saatavilla oleviin teoksiin ja osa teoksista on palveluissa luvattomasti. Uuden lain myötä tekijänoikeusjärjestöt saisivat käytännössä täyden vallan poistattaa netistä mitä tahansa.

Suomessa tällaiset lait ovat jo voimassa. Käräjäoikeus määräsi The Pirate Bay -vertaisverkkosivuston estettäväksi Elisan asiakkailta. On myös esitetty epäilyjä, että estojen kierto-ohjeiden kertominenkin saattaisi olla laitonta avunantoa. Tekijänoikeustoimikunta on jo esittänyt pysyvän “piraattisivustoihin” kohdistuvan estojärjestelmän pystyttämistä.

Verkkopalveluita tarjoavien tahojen vastuuvapaus on Suomessa viety lähes kokonaan. Tämä käy ilmi useista vertaisverkkopalveluita koskevista oikeuden päätöksistä. Päätösten soveltaminen sellaisenaan sosiaalisen median palveluihin merkitsisi niille vakavia vaikeuksia.

On perusteltua sanoa, että Suomeen ei voi syntyä omaa YouTubea tiukan lainsäädännön vuoksi. Tämä on juuri se pelko, joka Facebookilla ja YouTuben omistavalla Googlella on Yhdysvalloissa käsittelyssä olevan lain suhteen.

Pelko kukoistavan liiketoiminnan kärsimisestä on herättänyt yhä useammat amerikkalaiset päättäjät kritisoimaan lakiesitystä. Toivoa sopii, että täälläkin huolestuttaisiin liian tiukkojen tekijänoikeuslakien seurauksista suomalaiselle liike-elämälle.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 30.1.2012 otsikolla Tekijänoikeuslaki on Suomessa jo nyt poikkeuksellisen tiukka.

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas) halusi laajentaa hyvitysmaksua. Maksupohjan laajentaminen kaatui, entiset maksut nousivat. Kompromissiin vaikuttivat varmasti asiasta noussut häly, Nokian reaktio ja toisten viranomaisten kielteiset lausunnot. LYHTY:n projektinjohtaja, tekijänoikeuspamppu Lauri Kaira pitää aiemmassa kirjoituksessaan “esityksen nostattamaa hälyä täysin suhteettomana”.

Kairalla on hyviä pointteja. Koko hyvitysmaksujärjestelmä uudistetaan jo ensi vuonna, jolloin nykyisenkaltaisesta maksusta luovuttaneen. Kannattaako taistella juuri nyt? Lisäksi hyvitysmaksut ovat pääsääntöisesti aika pieniä summia laitteiden kokonaishintaan nähden. Tai sitten tallennusvälineen hinta ylipäänsä on niin pieni, ettei maksulla ole arkikäytössä hirveästi väliä.

Jotkut harrastekäyttäjät valittavat toki aiheellisesti ikävästi kirpaisevista hyvitysmaksuista. Suomen kameraseurojen liitto on kampanjoinut niitä vastaan. On myös ylipäänsä perverssi ajatus, että pari laillista yksityiskopiota aiheuttaisivat taloudellista menetystä, jota pitäisi korvata.

Silti: hyvitysmaksu – ketä kiinnostaa? Me suomalaiset pystymme kyllä tämän vääryyden yhteisönä kestämään. Sen sijaan tekijänoikeusrikoksista tuomittujen talous ei kestä satojen tuhansien eurojen korvauksia. Ne ovat suurin vääryys tämänhetkisessä tekijänoikeusjärjestelmässä. Olisin valmis vaikka hyvitysmaksujen kymmenkertaistamiseen, jos sillä saataisiin edes Suomen tekijänoikeusjärjestöt lopettamaan epäinhimillinen piraattijahti.

EFFI:n kritiikkiä saanut kampanja on kuitenkin hyvä, koska se kiinnittää keskivertokansalaisten huomiota tekijänoikeusasioihin. Kampanja kertoo myös turhautumisesta valtakoneistoon. EFFI on vuosikaudet yrittänyt saada järkeä asioihin.

Arhinmäki on ministeriaikanaan ollut hyvä sanoissa, muttei teoissa. Ensimmäinen varsinainen teko oli vaatimus laajentaa hyvitysmaksua. Hänen edeltäjänsä, RKP:n Stefan Wallin, edusti viime vuonna tiukempaa linjaa. Taiteilijat syyttivät häntä “hyvitysmaksun romuttajaksi”. Maksun laajentamisessa ei siis ollut kyse “pakon edessä” tehdystä ratkaisusta.

Lisäksi Arhinmäki ilmoitti, ettei tekijänoikeuden työsuhdeolettama etene hänen kaudellaan. En ole kovin innostunut tästä. Tekijänoikeustoimikunnan tuoreessa esityksessä kaavaillaan näet tv- ja radiokanaville sekä lehdille oletusarvoista oikeutta käyttää niille tehtyjä teoksia osana verkkoarkistoa, kuten Ylen Elävää arkistoa. Tekijällä olisi mahdollisuus erikseen kieltää käyttö.

Nyt oletus on se, ettei tällainen käyttö ole sallittua ilman erillistä lupaa. Tämä on rajoittanut vakavasti esimerkiksi Elävän arkiston kehittämistä. Yksi Tekijänoikeusfoorumin “piraattihenkisistä” puheenvuoroista tulikin Elävän arkiston edustajalta.

Edellä kuvattu esitys on harvinainen valopilkku tekijänoikeuspolitiikassa. Se merkitsee kuitenkin työsuhdeolettaman vahvistumista. Aikooko Arhinmäki siis pysäyttää lain?

Arhinmäki on myös todennut vastustavansa nettisensuuria. Jos tekijänoikeustoimikunnassa valmisteltu sensuurilakiesitys jää homehtumaan hänen pöydälleen loppuvaalikaudeksi, annan hyvät pisteet.

Eräs konkreettinen parannus, jonka Arhinmäki voisi halutessaan tehdä, olisi asettaa jonkimoinen katto tekijänoikeuksien rikkomisesta määrättäville korvauksille. Arhinmäkihän on sanonut olevansa “tekijän puolella isoja mediakorporaatioita vastaan”. Hän voisi myös asettua kuluttajan puolelle niitä samoja korporaatioita vastaan. Sitä odotellessa…

Lisää kuunneltavaa ja luettavaa:

LYHTY:n Lauri Kaira ja EFFI:n Ville oksanen YleX:ssä (nauhoite)
Lilja Tammisen blogikirjoitus
Ville Hautakankaan blogikirjoitus

Piraattipuolue hyväksyi Tampereella 4.12. pidetyssä syyskokouksessa uuden puolueohjelman. Puolueohjelman ydinsisältönä säilyvät tietoyhteiskunta- ja kansalaisoikeuskysymykset. Niitä käsitellään aiempaa kattavammin. Myös talous- ja koulutuspolitiikkaan otetaan kantaa.

Lehdistötiedote
Uusi puolueohjelma verkkosivuilla
Uusi puolueohjelma pdf-tiedostona

Uuden puolueohjelman sisältö lyhyesti:

Sananvapaus ja yksityisyydensuoja

• Teksti pysyi suurin piirtein ennallaan.
• Lisättiin vaatimus voimakkaan lähdesuojan turvaamisesta.
• Korostetaan oikeutta anonyymiin ja nimimerkillä tapahtuvaan viestintään.
• Vastustetaan yleisiä biotunnisterekistereitä, kuten passien sormenjälkirekisteriä.
• Tietosuojan osalta vaaditaan jokaiselle oikeutta saada tietää, mihin häntä koskevia tietoja käytetään.

Oikeusturva

• Uusi osio, jossa halutaan turvata oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja hyvän hallinnon takeet kaikille varallisuudesta riippumatta.
• Jokaisella, jota vastaan viranomaiset ovat toimineet lainvastaisesti, on oltava oikeus kohtuulliseen korvaukseen ilman raskasta oikeudenkäyntiä.
• Vaaditaan parempaa laillisuusvalvontaa.
• Oikeuslaitoksella pitäisi olla paremmat edellytykset käsitellä erityisosaamista tai teknistä ymmärrystä vaativia tapauksia.
• Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu erilaisiin ryhmiin.

Yksilönvapaudet

• Uusi osio. Lain on taattava ihmisille mahdollisimman kattavat yksilönvapaudet, jotka mahdollistavat sellaisen toiminnan, joka ei loukkaa muiden vapauksia.
• Yksilönvapauksia tulee rajoittaa ainoastaan sen ollessa välttämätöntä toisten vapauksien ja oikeuksien suojaamiseksi. Teon kieltämisen perusteeksi ei riitä se, ettei joku pidä siitä.
• Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle.

Tekijänoikeudet ja patentit

• Teksti pysyi suurin piirtein ennallaan.
• Vaaditaan tekijänoikeusloukkauksista määrättävien korvausten kohtuullistamista.
• Halutaan nykyisen patenttijärjestelmän lakkauttamista.

Avoin hallinto ja demokratian kehittäminen

• Kaikille vaaleissa ehdokkaita asettaville ryhmille rahallista tukea ja tasapuolisemmin media-aikaa Ylen ohjelmissa.
• Vaaditaan parempaa tiedonsaantia hallinnon toiminnasta.
• Kannatetaan kansalaisaloitteita ja kansanäänestyksiä.

Tietoyhteiskunta

• Korostetaan avoimien ja vapaiden ohjelmistojen tärkeyttä asiaa koskevan aiemman kannanoton mukaisesti.
• Korostetaan myös tutkimustiedon mahdollisimman vapaata saatavuutta.
• Verovaroilla luotujen teosten ja tieteellisen tutkimustiedon tulee olla kaikkien vapaasti käytettävissä.
• Halutaan luopua kesäajasta.

Talous

• Uusi osio. Yleislinjaus talouteen on, että oikeudenmukaisen talouspolitiikan perusteena on koko yhteiskunnan etu ilman eri ryhmien vastakkainasettelua.
• Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan muita tuloja.
• Sosiaaliturvan asiakkaiden tilitietojen järjestelmällistä tutkimista ei voida hyväksyä.
• Verotusjärjestelmästä on vähennettävä monimutkaisuuksia ja byrokratiaa.

Koulutus

• Uusi osio. Opetuksessa halutaan enemmän oman ajattelun ja tiedonhaun painottamista, jolloin asioiden ulkoaopettelu vähenee. Siirryttävä kokeisiin pänttäämisestä syvällisempään ymmärtämiseen.
• Julkisella rahoituksella tuotetun oppimateriaalin oltava vapaasti käytettävissä ilman tekijänoikeudellisia rajoituksia.
• Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista.
• Opetuksen tulee olla yhteistä opiskelijan uskontokunnasta riippumatta. Uskonto erillisenä oppiaineena ei kuulu nykyaikaiseen opetukseen.
• Oppisisällöt eivät saa olla ristiriidassa tieteellisen tutkimustiedon kanssa.

Huom! Video kirjoituksen lopussa.

Viihdeteollisuus ja tekijänoikeusjärjestöt ovat viime vuosina tulleet tunnetuksi erityisesti Suomessa hyökkäämisestä yksittäisten ihmisten kimppuun. Niiden tarmokkuuden vuoksi Suomessa on ollut ainakin neljä tapausta, joissa tavallisten ihmisten niskaan on kaadettu satojen tuhansien eurojen vahingonkorvauksia. Lisäksi on vireillä ainakin kaksi tapausta, jossa vaatimukset ovat miljoonaluokkaa.

Tekijänoikeusjärjestöt ovat myös lähetelleet kiihtyvällä tahdilla tavallisille ihmisille kirjeitä, joissa vaaditaan maksamaan tuhansia euroja siitä, että järjestöt eivät vie epäiltyä laitonta tiedostonjakoa oikeuteen. Viime kesänä järjestöt onnistuivat saamaan tuomioistuimilta päätökset, joilla kolmen yksityishenkilön nettiyhteydet katkaistiin epäiltyjen tekijänoikeusloukkausten vuoksi.

Nyt tekijänoikeusjärjestöt ovat siirtyneet tavallisten ihmisten kiusaamisesta teleyritysten kimppuun. Elisa määrättiin estämään asiakkaidensa pääsy The Pirate Bay -verkkosivustolle. Vastaavat hakemukset oikeuteen on nyt tehty myös muiden suurimpien teleyritysten osalta. Samaan aikaan EU-tuomioistuin antoi kuitenkin päätöksen, jonka mukaan tämäntyyppiset estot ovat EU-lainsäädännön vastaisia.

Elisa-tapauksessa sensuuri on väliaikainen toimenpide, ja sen jatkuminen edellyttää, että tekijänoikeusjärjestöt haastavat The Pirate Bayn oikeuteen. Tekijänoikeustoimikunnassa pyöriteltiin keväällä käytännössä valmista lakiesitystä, jonka toteutuessa teleyritykset voitaisiin pysyvästi määrätä sensuroimaan verkkosivustoja tekijänoikeusjärjestöjen vaatimuksesta oikeuden päätöksellä.

Piraattipuolue vuoti salaisesti valmistellun esityksen tuolloin julkisuuteen. Tekijänoikeustoimikunnan seuraavassa kokouksessa teroitettiin toimikunnan jäsenille valmisteluasiakirjojen luottamuksellisuutta (pöytäkirja 6.6.2011, kohta 3.).

Pari viikkoa sitten Helsingissä pidetyssä tekijänoikeusfoorumissa tekijänoikeustoimikunta ilmoitti, että se ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriölle tällaisen sensuurilain säätämistä. Ratkaisu on ministeriön, viime kädessä kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen käsissä. Tekijänoikeusfoorumissa pitämässään puheessa Arhinmäki suhtautui pidättyvästi sensuuriin, mutta korosti kuitenkin piratismin kitkemisen tärkeyttä.

Yksimieliseksi hyminäksi tekijänoikeusfoorumi ei jäänyt. Sensuurilakiesitystä kommentoinut teleyritys DNA:n edustaja lyttäsi sen niin selväsanaisesti, että hänelle pitäisi varmaan ehdottaa Piraattipuolueen kunniajäsenyyttä. (Ks. linkit puhujien esityksiin opetus- ja kulttuuriministerön sivuilla.)

Tähän kiteytyykin se, miksi tekijänoikeusjärjestöt ovat aiemmin jahdanneet lähinnä tavallisia ihmisiä. Tekijänoikeusjärjestöjen asianajaja-armeija pääsee musertamaan pienituloiset yksityishenkilöt oikeudessa ja lisäksi levittämään pelotevaikutusta median kautta varsin suvereenisti. Järjestöjen käydessä teleyritysten kimppuun tilanne on toinen. Kyse on isosta liiketoiminta-alasta, joka pystyy puolustamaan itseään ja lobbaamaan omaa näkemystään päättäjien keskuudessa.

Tällä hetkellä tuomioistuimet joutuvat soveltamaan lakia, jonka viihdeteollisuuden lobbarit ovat ajaneet läpi. Suomen laki on todennäköisesti yksi maailman tiukimmista. Ainakin siltä osin se on tiukempi kuin Yhdysvaltojen laki, että Suomessa erilaisten verkkopalvelujen ylläpitäjillä ei ole minkäänlaista vastuuvapautta palveluiden käyttäjien tekemistä rikkomuksista. YouTuben kaltainen palvelu ei pystyisi toimimaan Suomessa.

Sen suhteen, tiukkeneeko laki entisestään, lopputulos ei ole mielestäni aivan selvä, vaikka EFFI:n Ville Oksanen ehtikin jo tekijänoikeusfoorumissa kyynisesti julistaa sensuurilain hyväksytyksi. Muukin yritysmaailma kuin teleyritykset alkaa jo napista kohtuuttoman tekijänoikeusbyrokratian ja aivan vieraalta planeetalta olevien vastuuvapauspykälien, tai siis niiden puutteen, johdosta.

Kun viihdeteollisuus ja tekijänoikeusjärjestöt ovat vihdoin löytäneet itsensä kokoisia tappelupukareita, olisiko liikaa toivottu, että ne jo lopettaisivat raukkamaisen pienempiensä kiusaamisen? Sitä kovasti toivoin tekijänoikeusfoorumissa pitämässäni puheenvuorossa, joka on katsottavissa YouTubessa.

Kuluva syksy on ollut vilkas Internetiin, tietoyhteiskuntaan ja tekijänoikeuksiin liittyvien tapahtumien suhteen. Erinäisiä seminaareja ja foorumeita on järjestetty, ja on vielä tulossa. Piraatit ovat ottaneet osaa näihin tapahtumiin. Osasta tapahtumista on jälkikäteen katsottavissa, kuunneltavissa ja luettavissa paljon materiaalia.

Ensin tulevien tapahtumien mainostusta:

“Kenen tekijänoikeudet?” -keskustelutilaisuus
Ti 15.11. klo 18-20
Joensuu, Ravintola Wanha Jokela

Aiheesta alustaa kirjailija Mike Pohjola ja kommenttipuheenvuoron käyttää teatteriohjaaja Hanna Kirjavainen. Tervetuloa mukaan keskustelemaan. Tilaisuuden järjestää Joensuun commons-ryhmä.

Tekijänoikeusfoorumi ja mielenilmaus
Ke 16.11. klo 9.30
Helsinki, Säätytalo

Tekijänoikeusfoorumin aiheina ovat tänä vuonna mm. tv- ja radioyhtiöiden ja sanomalehtien arkistojen online-saatavuus, ns. verkkotallennuspalvelut, kaupallinen linkitys sekä tekijänoikeuksien täytäntöönpano Internetissä. Foorumiin kutsutaan muun muassa tekijänoikeuden haltijoita, tekijänoikeuksien käyttäjätahoja ja hyödyntäjiä (kuten teollisuutta, viestintäalan yrityksiä, yleishyödyllisiä toimijoita) ja kuluttajanäkökulman edustajia. Järjestäjä: Tekijänoikeustoimikunta.

Tekijänoikeusfoorumiin osallistuu piraatteja yleisön joukossa. Lisäksi järjestämme Säätytaloa vastapäätä mielenilmauksen noin klo 9.30-10.30. Toivotamme Tekijänoikeusfoorumin osanottajat (mm. kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen) tervetulleiksi piraattihenkisin banderollein.

Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina – Strategisia näkökulmia tietojohtamiseen
Pe 18.11. klo 9-16
Helsinki, Patentti- ja rekisterihallituksen auditorio, Arkadiankatu 6 A

Tavoitteena on innostaa johtoa ja asiantuntijoita ponnistelemaan eteenpäin Suomen tietoyhteiskuntakehityksen tiellä. Tule kuuntelemaan asiantuntijoita, tapaamaan kollegoitasi sekä osallistumaan yhteisiin talkoisiimme Suomen nostamiseksi tietoyhteiskuntakehityksen kärkeen. Järjestäjät: TIEKE ym.

Tilaisuuteen pääsee ilmoittautumaan enää varasijoille, mutta toivotaan, että esitykset tulevat jossain muodossa saataville jälkeenpäin.

Bisnestreffit: Kunnallista avointa lähdekoodia
Pe 9.12. klo 8-9
Helsinki, Stockmann

Poikkea työmatkallasi maksuttomaan tilaisuuteemme kuulemaan, keskustelemaan, luomaan uusia kontakteja ja jakamaan kokemuksiasi samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa. Järjestäjä: TIEKE ym.

Sitten menneisiin tapahtumiin:

Internet Governance Forum

Piraattinuorten varapuheenjohtaja Joonas Mäkinen osallistui osana EFFI:n delegaatiota tällä kertaa Keniassa pidettyyn Internet Governance Forumiin (IGF), joka on YK:n järjestämä kansalaisyhteiskuntaa ja viranomaistahoja yhteen kokoava, Internetin säätelyä käsittelevä tapahtuma. Raporttia tapahtumasta on luettavissa Piraattinuorten sivuilla.

Finnish Internet Forum

IGF:n “Suomen-jatkot” pidettiin Helsingissä lokakuun puolivälissä. Finnish Internet Forumissa (FIF) oli yleisön joukossa piraatteja, ja lisäksi Joonas Mäkinen osallistui paneelikeskusteluun. Videotallenteet keskusteluista ovat nähtävillä verkossa.

Ihmisoikeustoimintaohjelman valmisteluseminaari

Suomessa valmistellaan kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Sitä koskeva valmisteluseminaari pidettiin 12.10. Tapahtumaan osallistui kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten edustajia ja järjestöille oli varattu mahdollisuus pitää puheenvuoroja. Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti piti tilaisuudessa puheenvuoron, joka on kuultavissa YouTubessa.

Free Society Conference and Nordic Summit

Piraattinuorten varapuheenjohtaja Joonas Mäkinen osallistui Ruotsissa pidettyyn Free Society Conference and Nordic Summit (FSCONS) -tapahtumaan. Sen järjestäjiä ovat vapaata kulttuuria ja avointa tietoyhteiskuntaa edistävät pohjoismaiset järjestöt.

Teoston seminaari “Sisältöä elämään – ja verkkoon”

Teosto järjesti 10.11. seminaarin, jossa käsiteltiin käyttäjien luomaan sisältöön ja sosiaaliseen mediaan liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä. Seminaariin osallistui piraatteja yleisön joukossa. Seminaarissa pidettyjen esitelmien materiaaleja on saatavilla Teoston verkkosivuilla. Tapahtumasta on myös Joonas Mäkisen blogikirjoitus.

TIEKE:n 30-vuotisjuhlaseminaari

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry (TIEKE) täytti 30 vuotta, ja siihen liityen järjestettiin 11.11. seminaari, jossa käsiteltiin tietoyhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä työelämän, terveydenhuollon, teknologiateollisuuden ja julkisen sektorin tietohallinnon näkökulmasta. Paikalla oli piraatteja yleisön joukossa. Seminaarin materiaaleja on saatavilla TIEKE:n verkkosivuilta. Lisäksi seminaarin aiheisiin liittyviä artikkeleita löytyy TIEKE:n Tiedosta-lehden uusimmasta numerosta. Artikkelit ovat luettavissa verkossa.

Ps. Jos tiedät mielenkiintoisia näihin aiheisiin liittyviä tulossa olevia tapahtumia tai tilaisuuksia, vinkkaathan niistä kommenteissa!

Tämän blogauksen keskeistä sisältöä käsitellään myös Piraattiradion uusimmassa jaksossa (YouTube)!

Osallistu puolueohjelman laajentamista koskevaan keskusteluun keskustelupalstalla!

Heti viime eduskuntavaalien jälkeen Piraattipuolueen pitkäaikainen aktiivi Kaj Sotala avasi keskustelun siitä, pitäisikö puolueen ohjelmaa laajentaa yksityisyys-, sananvapaus- immateriaalioikeus-, avoimuus- ja tietoyhteiskunta-asioiden ulkopuolelle. Varsinkin vaalikampanjan aikana oli huomattu, että ehdokkailla oli monia yhteneviä näkemyksiä myös puolueohjelman ulkopuolisista asioista, että nykyistä agendaa on vaikea saada esille tilanteessa, jossa julkinen keskustelu pyörii aivan muiden asioiden ympärillä, ja että varsin monet äänestäjät toivoisivat puolueelta edes jonkinlaista talous- ja sosiaalipoliittista kantaa. Kesäkuun puoluekokouksessa päätettiin, että puolueohjelman laajentamistarvetta selvitetään.

Loppukesästä toteutettiin Piraattipuolue-kysely, jonka tulokset tukevat ajatusta puolueohjelman laajentamisesta. Noin 40 % vastaajista toivoi puolueohjelman laajentamista ja puolet oli sitä mieltä, että laajentaminen lisäisi halua äänestää Piraattipuoluetta. Vain viitisen prosenttia sanoi suoraan, että äänestyshalut vähenisivät. Erilaisista puolueohjelman laajentamisvaihtoehdoista suosituin, jonka 40 % vastaajista valitsi, oli arvoliberaalien ja yksilönvapautta korostavien aihealueiden mukaan ottaminen. Toiseksi suosituin syy, joka lisäsi halua äänestää Piraattipuoluetta, oli puolueen ehdokkaiden vapaamielisyys ja arvoliberaalius.

Yksi merkittävimpiä äänestyshalukkuutta vähentäviä syitä oli, että Piraattipuolue ajaa liian harvoja asioita. Merkittävin tällainen syy oli “yksittäisten ehdokkaiden mielipiteet, joista olen eri mieltä”, mikä osaltaan myös vahvistaa sitä näkemystä, että monille äänestäjille jäi puolueesta liian hajanainen kuva liian kapean puolueohjelman vuoksi.

Toisaalta noin 40 % piti nykyistä puolueohjelmaa sopivana, eikä puolueohjelman laajentamista haluavien keskuudessa näytä tulosten perusteella olevan mitään yksimielisyyttä siitä, millä tavalla puolueohjelmaa pitäisi laajentaa. Kyselyn sanallisista palautteista, joita tuli runsaasti, ilmeni myös selvästi se, että puolueen jäsenten ja puolueesta kiinnostuneiden piirissä on hyvin erilaisia näkemyksiä monista asioista. Puolueohjelman laajentamista toivottiin ristiriitaisiinkin suuntiin.

Puoluehallituksen sekä piiriyhdistysten hallitusten piirissä tehty kokonaisarvio on, että puolueohjelman maltillista laajentamista tulisi esittää. Puolueen syyskokous pidetään 3.-4.12. Tampereella ja kokoukselle tehdään esitys puolueohjelman laajentamisesta. Laajentamisesitystä työstää parhaillaan puolueen tulevaisuusryhmä, jossa on edustajia eri piiriyhdistyksistä.

Puolueohjelman laajentamisesta on avattu keskustelupalstalle ketju, johon kaikki ovat erittäin tervetulleita keskustelemaan ja esittämään näkemyksiään!

Puoluehallituksen, piiriyhdistysten hallitusten, Piraattinuorten ja tulevaisuusryhmän edustajat kokoontuivat 15.-16.10. Helsingissä keskustelemaan puolueohjelman uudistamisesta. Paikalla oli parikymmentä edustajaa seitsemän vaalipiirin alueelta. Tapahtuman yhteydessä äänitettiin puolituntinen Piraattiradio-jakso, jossa puheenjohtaja Pasi Palmulehto, varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti ja tulevaisuusryhmän koordinaattori Lasse Kärkkäinen keskustelevat puolueohjelman uudistamisen taustoista ja esille tulleista laajentamisideoista.

Puolue- ja piirihallitusten tapaamisessa käytiin seuraavia pohdintoja puolueohjelman laajentamisesta:

Lisää nykyiseen puolueohjelmaan liittyviä tai sille läheisiä teemoja?

Lisää jotain ihan muuta? Arvoliberaalius? Perustulo?

Yksi puolueohjelma, vai lisäksi tavoiteohjelma, ja entä erilliset kannanotot ja ehdokkaiden julkilausumat?

Yllä olevat ovat näkemyksiä keskustelun pohjaksi, keskustelu alkakoon!

Tänä syksynä käydään useassa yliopistossa ylioppilaskunnan edustajistovaalit. Piraattilista löytyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta (HYY), Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta (AYY) ja Åbo akademin ylioppilaskunnasta (ÅAS).

Helsingin yliopistolla vaalipäivät ovat tänään 18.10. ja huomenna 19.10. Aalto-yliopistossa aukeaa sähköinen ennakkoäänestys ensi maanantaina. Åbo akademissa varsinaiset vaalipäivät ovat 1.-2.11.

Lisätietoja ehdokkaista löytyy piraattien vaalisivustolta sekä ylioppilaskuntien yhteisestä vaalikoneesta. Tiedot ovat lopulliset HYY:n ehdokkaiden osalta. AYY:n ja ÅAS:n ehdokkaista lisätään tietoja sitä mukaa kun vaalit lähenevät ja vaalikone aukeaa.

Ehdokkaat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (Piraatit):

165 Apajalahti, Ahto
166 Hanski, Joni
167 Hautakangas, Ville
168 Immonen, Satu
169 Mäkinen, Joonas
170 Pajunen, Matti
171 Salminen, Inka
172 Starck, Tuomas
173 Söderholm, Lotta
174 Tiilikainen, Toni

Ehdokkaat Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa (Piraatit, kuuluu vaalirenkaaseen Symbioosi):

2 Keinänen, Tero
3 Kärkkäinen, Lasse
4 Paalijärvi, Janne
5 Plommer, Raoul

Ehdokkaat Åbo akademissa (Åbo pirater):

8 Rosbäck, Sofia
9 El-Begawy, Omar

Parina viime päivänä on uutisoitu Italiassa valmisteilla olevasta laista, jonka Wikipedia on kokenut niin uhkaavaksi, että sanoo voivansa joutua sulkemaan italiankielisen versionsa kokonaan, jos laki hyväksytään.

Wikipedian oman tiedotteen ja erinäisten verkkouutisten perusteella olen saanut lakiesityksestä seuraavanlaisen kuvan:

• Jos henkilö kokee tulleensa loukatuksi, tai että hänestä levitetään vääriä tietoja, hän voi vaatia verkkojulkaisua oikaisemaan tiedon tai julkaisemaan vastineen.
• Oikaisu tai vastine on julkaistava samalla tavalla ja yhtä näkyvästi kuin alkuperäinen kirjoitus.
• Oikaisu tai vastine on julkaistava kahden päivän kuluessa.
• Ei ole tietoa, mitä seurauksia julkaisematta jättämisellä on.

No, kaivetaanpa Suomen laista laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Lain 8-11 §:t käsittelevät vastineoikeutta, oikaisuoikeutta ja vastineen ja oikaisun julkaisuvelvollisuutta.

Pykälien ydinsisältö on:

• Jos henkilö kokee tulleensa loukatuksi, tai että hänestä levitetään vääriä tietoja, hän voi vaatia verkkojulkaisua oikaisemaan tiedon tai julkaisemaan vastineen.
• Oikaisu tai vastine on julkaistava samalla tavalla ja yhtä näkyvästi kuin alkuperäinen kirjoitus.
• Jos julkaisija kieltäytyy julkaisemasta oikaisua tai vastinetta, siitä on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tai vastineen esittäjälle seitsemän päivän kuluessa vaatimuksen vastaanottamisesta.
• Jos oikaisuvaatimuksen tai vastineen esittäjä ei ole tyytyväinen kieltäytymisen perusteisiin, hän voi riitauttaa asian oikeudessa.
• Jos oikeus katsoo oikaisuvaatimuksen perustelluksi, se voi määrätä julkaisijan julkaisemaan sen sakon uhalla.

Mikä sitten on verkkojulkaisu? Italiassa valmisteilla olevan lain osalta sanotaan, että se “varsin todennäköisesti” koskee myös Wikipediaa, mutta ainakin se koskisi verkkolehtiä ja blogeja.

Suomessa tilanne on epäselvä. Virallisen määritelmän mukaan verkkojulkaisu on: “julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta aikakautisen julkaisun tapaan yhtenäiseksi laadittu verkkoviestien kokonaisuus, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti”. Selkeästi tämä koskee kaupallisia verkkolehtiä. Toisaalta informaatio-oikeuden emeritusprofessori Jukka Kemppinen on tulkinnut sen koskevan myös hänen henkilökohtaista blogiaan: “Tämä blogi on verkkojulkaisu ja olen oikeudellisessa vastuussa myös kommenteista.” En ole kuitenkaan kuullut yhdestäkään oikausua tai vastinetta koskevasta oikeustapauksesta, jossa yksityishenkilön blogi olisi ollut kohteena.

Italia on kyllä aiemmin kunnostautunut aika huolestuttavilla lakiesityksillä ja EU:n oikeus- ja turvallisuuskomissaarina toimineen italialaisen “Francisco” Franco “Mussolini” Frattinin kohellukset ovat vielä muistissa. Tässä tapauksessa en kuitenkaan nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella osaa sanoa, onko kyse mistään sen kummemmasta kuin suomalaisessa sananvapauslaissa jo olevan kaltaisesta menettelystä.