Vihreä poliitikko Pekka Raukko on aktiivinen nettipalstoilla kirjottaja ja luontoharrastaja. Hän vastustaa epäkaupallisen kopioinnin vapauttamista ja teosten kaupallisen suoja-ajan lyhentämistä.
Piraattiradio kävi haastattelemassa Pekka Raukkoa, koska tässä tärkeässä yhteiskunnallisessa keskustelussa ei mikään taho saa jämähtää “me olemme oikeassa, te olette väärässä” -tasolle. Blogien kommenteissa kirjoittaminen asettaa tietyt rajat keskinäiselle ymmärrettävyydelle. Piraattiradio toivoo, että keskustelu jatkuu tehokkaasti, joten tässä haastattelussa olemme keränneet Raukon mietteitä piraattiasioista – erityisesti tekijänoikeuksista – noin vartin pituiseksi paketiksi. Pyydämme piraateiksi itsensä tuntevia vastaamaan hänen kysymyksiinsä ja ottamaan perustellen kantaa äänityksessä käsiteltyihin väitteisiin.
Kuten tavallista, vanhat jaksot äänitystietoineen löytyvät Piraattiradion sivulta.
Ja täten, yleisön pyynnöstä, Piraattiradio testaa uutta HTML5-pohjaista soitinta. Jos et näe tämän tekstijakson alapuolella play-nappulaa etkä muutakaan äänitiedoston soittamiseen tarkoitettua grafiikkaa, niin vaihda selaimesi johonkin uudempaan.
135 Comments
Raukko esittää ydinkysymyksenään, mikä antaa piraatille moraalisen oikeuden kopiointiin? Vastaus lyhyesti: Ei ole olemassa juuri mitään mikä ei antaisi siihen moraalista oikeutta.
Raukkomaiseen ajatteluun ajautuu todella helposti, mikäli tyytyy vastaanottamaan ajatuksen tekijänoikeudesta ilman minkäänlaista kyseenalaistamista. Piraattien kanssa on helppo tulla toimeen, kunhan perustukset ovat kunnossa eli ymmärrys siitä, mikä tekijänoikeus pohjimmiltaan on ja miksi se ylipäänsä on olemassa.
Argumentoimalla mutu-pohjalta, että “tekijänoikeus on luonteeltaan hyvin samanlainen kuin omistusoikeus” mennään pahasti metsään eikä rakentavaa jatkokeskustelua synny.
Yhtä hyvä kysymys voisi olla: mikä antaa yksilölle moraalisen oikeuden pelata pasianssia?
@Virtanen
Juuri sen vuoksi, että tämä olisi rakentavaa ja tästä pääsisi eteenpäin, pyytäisin perustelemaan, miksi tekijänoikeus ei olisi omistusoikeuden kaltainen. Vaikka tämä tuntuisi mielestäsi itsestäänselvältä, olisi meille kaikille hyväksi vaihtaa ideoita ja Raukolle hyväksi saada perustelu. Toisten argumentteja ei tule tuomita mutuina, jos ei ole annettavana syvällisempiä perusteluja.
“Jos varastetaan tuotemerkki tai tehdään tuoteväärennös niin siinä viedään tuotteen suunnittelijalta oikeus tai mahdollisuus elää omalla työllänsä.”
Miten niin? Vaikka sama tuote löytyisi muualtakin, niin ei alkuperäiseltä suunnittelijalta häviä oikeus tai mahdollisuus elää kyseisellä työllä. Yksinoikeus häviää kylläkin, mutta monopolit eivät kyllä ole yhteiskuntaa hyödyttävä asia. Ne ovat kyllä yksilöä hyödyttävä asia. Miksi yhteiskunnan pitäisi pyrkiä maksimoimaan yksilön hyöty?
Virtanen kirjoitti yllä: “Piraattien kanssa on helppo tulla toimeen, kunhan perustukset ovat kunnossa eli ymmärrys siitä, mikä tekijänoikeus pohjimmiltaan on ja miksi se ylipäänsä on olemassa.”
Juuri tuota sivusin edellisessä kommentissani. Tekijänoikeutta (ja patentteja) ei ole kehitetty yksilön hyödyn maksimoimista varten vaan yhteiskunnan hyödyn maksimoimista varten. Niiden on tarkoitus olla kannustin uuden luomisen maksimoimiseksi. Nykyään kyse on kuitenkin yksilön hyödyn maksimoinnista.
Raukko myös äänitteessä esittää, että tuote pitää aina joko ostaa tai valmistaa itse. Tässä onkin viihdetuotteiden liiketoimintamallien keskeinen ongelma. Raha otetaan fyysisestä tuotteesta ja sen (tai bittituotteen) jakelusta. Levityksen ja kopion valmistamisen voi kuitenkin jokainen tehdä itse.
Vielä vastaus Raukon esittämään kysymykseen “mikä antaa piraatille moraalisen oikeuden kopiointiin?”
Esimerkki 1:
Ei ole varaa ostaa teosta. Ennen kuin joku vetelee taas hienoja vertauksia, kuten “ei ilman rahaa saa kaupasta banaania ottaa”, niin on syytä muistaa, että tuossa tapauksessa kauppias menettäisi banaanin ja sille aiheutuisi siis tappiota. Kopioinnissa tekijälle ei aiheudu kuluja.
Esimerkki 2:
Teos ei ole hyvä. Jos on ladannut vaikka pelin kokeiltavaksi ja ei pidä sitä eikä pelaa siitä, niin ei ole mitään moraalista ongelmaa, jonka mukaan pelistä pitäisi vielä maksaakin. Jopa fyysisten tuotteiden puolella on mahdollista kokeilla kaikkia tuotteita, joiden kokeilu ei aiheuta merkittävää haittaa tuotteen myytävyydelle.
Hankaluushan tässä on se, että netissä tapahtuvan kopiointitapahtuman moraalista vääryyttä tai oikeellisuutta ei voi kukaan muu arvioida, kuin kopioija itse. Siksi onkin tärkeää panostaa siihen, että ihmiset ymmärtävät mitä tekevät. Vapaamatkustajista on valitettavasti aika vaikea tosin päästä eroon.
Mikä antaa Pekka Raukolle moraalisen oikeuden kasvattaa koiraa? Hän ei ole varmaankaan saanut siihen lupaa koiran kasvattamisen keksijältä. Luultavasti hän on lukenut ohjeita kirjoista ja kysellyt neuvoja tuttaviltaan, mutta tuskinpa hekään ovat saaneet lupaa ensimmäiseltä koiran kasvattajalta.
Virtanen
Kuten Joonas jo totesikin, se että puhuu paljon, mutta ei sano mitään, ei edistä keskustelua mitenkään. Jos sinulla on jokin perusteltu mielipide, niin kerro se, ja perustele se.
Harri Kivistö
Pasianssi ei vaikuta muiden elämään mitenkään. Paitsi tietysti silloin, jos teet pelikortit toisen ihmisen selkänahasta ja pelailet sitten niillä.
Mikko Kunnari
Jos sinä suunnittelet tuotteen ja käytät siihen vuoden työaikaa ja miljoona euroa rahaa, mutta työsi valmiiksi saatuasi tuotetta saa ryhtyä valmistamaan (kopioimaan) kuka tahtoo, niin eikö ole täysin selvää, että kopioita valmistava on markkinoilla sinua edullisemmassa asemassa ja voi myydä tuotetta sinua edullisemmin. Jos sinulla olisi vähänkin järkeä päässäsi, et panostaisi killinkiäkään rahaa tai vähäistäkään vaivaa minkään uuden suunnitteluun. Siirtyisit todennäköisesti piraattien ja muiden korppikotkien kanssa samaan riviin odottamaan että joku heikkolahjainen suunnittelisi kaikesta huolimatta jotain kopioimisen arvoista.
On mahdotonta sanoa, onko tekijänoikeutta kehitetty yhteiskunnan vai yksilön hyödyn näkökulmasta, koska se toimii molemmista näkökulmista yhtä hyvin.
1) Kun kauppiaalta viedään banaani, niin kauppias ei menetä banaania, vaan hän ainoastaan lisää banaanin arvon hävikkiin ja sitä kautta muiden banaanien hintoihin.
2) Viallisen tuotteen voi aina palauttaa. Mutta palauttaako piraatti laittomasti kopioimansa tuotteen? No ei palauta, vaan laitta muidenkin kopioitavaksi.
Ongelma piratismissa, kuten muussakin rikollisuudessa on todellakin juuri se, että tekijän moraali ei ole muiden arvioitavissa, koska rikokset tehdään nimettöminä. Kun moraali ei ole muiden arvioitavissa, se useimmilla hiipuu tai sammuu kokonaan.
nemi
En ole koskaan kasvattanut koiraa, eikä minulla ole koskaan ollut omaa koiraa, mutta en toisaalta näkisi koiran kasvattamisessa myöskään mitään moraalista ongelmaa.
Koiran kasvatuksella ei ole keksijää (tekijää), joten siihen ei ole kenelläkään myöskään tekijänoikeuksia. Tekijänoikeus on vain sellaisiin teoksiin, joiden tekijä on yksiselitteisesti todennettavissa. Hengittämiseen, puhumiseen tai edes siihen älyllisyyteen, ei kenelläkään ole tekijänoikeuksia tai monopolia, vaikka pari hassua setää onkin kirjassaan sellaista väittänyt.
“Jos sinulla olisi vähänkin järkeä päässäsi, et panostaisi killinkiäkään rahaa tai vähäistäkään vaivaa minkään uuden suunnitteluun.”
On olemassa edelleen kaupallinen suoja-aika piraattienkin mallissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotekehityksellä on hyvin aikaa tienata omansa pois. Toimija, joka ei kehitä tuotettaan, kulkisi vähintään sen 5 vuotta jälkijunassa.
Kulttuurin puolella nyt ei ole mitenkään onnistuttu edes osoittamaan, että tekeminen tulisi vähenemään. Kantsii muistaa, että kulttuurin laadukkaan (kotimaisen) tuottamisen varmistaminen tavalla tai toisella on piraattien intresseissä, koska muutenhan kopioitavaa ei olisi.
“Ongelma piratismissa, kuten muussakin rikollisuudessa on todellakin juuri se, että tekijän moraali ei ole muiden arvioitavissa, koska rikokset tehdään nimettöminä.”
Höpöhöpö. Toisen puukottaminen kadulla ei ole moraalisesti oikein koskaan teki sen kuka tahansa. Tällöin ei ole merkitystä sillä, onko tekijä tunnettu vai ei. Nettilataus voi monessa tapauksessa olla moraalin kannalta ongelmaton.
Väärinymmärrysten ja sarkasmin syöksykierteen epätoivossa pyytäisin kaikkia jättämään hurjat puukotusanalogiat ja koiran kasvatukset sikseen.
Kaupallinen suoja-aika todellakin estää kopion myyjiä viemästä laillisesti alkuperäisen tekijän mahdollisia voittoja, joten tässä voinemme edetä käsittelemään vain epäkaupallisen kopioinnin (ei siis myynnin) vaikutuksia.
Raukko, muiden ihmisten elämään vaikuttaminen ei riitä perusteeksi teon moraalittomuudelle.
Mikko Kunnari
Piraattipuolueen mallissa on lyhyt kaupallinen suoja-aika, mutta käytännön piraatti ei tunne mitään suoja-aikaa.
Voisitko sinä, Mikko perustella, miksi osa tuotteista pitäisi sosialisoida lyhyen markkinatalousvaiheen jälkeen. Eikö olisi reilumpaa, että kaikki elävät sosialismissa, tai kaikki elävät markkinataloudessa?
Mitä lyhyempi on kaupallinen suoja-aika, sitä törkeämmillä voitoilla on tuotteen kehitystyön vaatimat kustannukset yritettävä repiä kuluttajilta pois ja sitä heikommat mahdollisuudet siinnä onnistumiseen on. Kehityskustannusten suhteen kalliiden tuotteiden kohdalla suoja-aika muodostuukin helposti pelkäksi viiveeksi tuotteen käyttöönotossa.
Puukottaminen ei ole koskaan moraalisesti oikein, ja siksi puukottaja pyrkii pysymään anonymiteetin suojissa aivan kuten piraatit ja muutkin rikolliset.
Vaikka Joonas ei näistä analogioista pidä, niin kyllä ne jossain määrin asioiden periaatteita selvittävät, Tosin se edellyttää että halutaan ymmärtää niistä se olennainen pointti, eikä ryhdytä nokkimaan analogioissa aina väistämättä olevia yksityiskohtien eroja.
Harri Kivistö
Pelkkä vaikuttaminen toisen ihmisen elämään ei riitä perusteeksi teon moraalittomuudelle, mutta vaikuttaminen on kuitenkin ehdoton edellytys moraalisen aspektin olemassaololle. Pasianssissa se puuttuu.
Puukottaminen ei ollut analogia vaan vastaesimerkki. Suurin osa rikoksista on aina moraalisesti väärin, mutta nettikopiointi ei sitä aina ole. Toki se voi olla tekijästä ja hetkestä riippuen.
“Voisitko sinä, Mikko perustella, miksi osa tuotteista pitäisi sosialisoida lyhyen markkinatalousvaiheen jälkeen. Eikö olisi reilumpaa, että kaikki elävät sosialismissa, tai kaikki elävät markkinataloudessa?”
Voin. Jos ei ole mahdollista varmistaa lainsäädännön avulla tuloja jollekin tärkeäksi koetulle asialle, niin niitä tuloja tulee varmistaa toisin keinoin. On olemassa kyllä paljon erilaisia instituutioita, jotka toimivat erilaisten tukirahoitusmallien avulla “sosialisoituna”. Tulee nyt ensimmäisenä mieleen koulutusjärjestelmä Suomessa. Myös osa terveydenhuollosta ja aika monet muutkin kuntien palvelut. Itse asiassa YLEN:n kautta myös iso osa kotimaista kulttuurituotantoa on jo nyt “sosialisoitu”.
Jos henkilö voi valmistaa tuotteen ja jaella sen itse nollakustannuksin, niin miksi siitä pitäisi jonkun lain takia maksaa? Kukaan ei maksaisi hehkulampun vaihtamisestakaan mitään, vaikka laki pakottaisi kutsumaan paikalle aina ammattimiehen. Sisällöstä kuuluu toki maksaa, jos se loppupeleissä miellyttää. On myös nykymaailmassa tärkeää, että kaikki ymmärtävät tämän, koska vapaamatkustaminen on helppoa. Ongelma tässä onkin vanhat liiketoimintamallit, joissa maksetaan fyysisen tuotteen valmistamisesta ja jakelusta. Ihmisen käyttäytyminen on tässä ihan normaalia ja toimii samalla tavalla kuin muissakin asioissa. Jos voi tehdä asioita itse lähes nollakustannuksin, niin miksi maksaa niistä mitään.
Kantsii muistaa, että tekijänoikeuteen kuuluu muutakin, kuin pelkkä oikeus kontrolloida teoksen levittämistä.
Nykyinen tekijänoikeusongelma tuskin on ideologinen. Varmaan (lähes) kaikki ajattelevat niin, että tekijät tarvitsevat rahaa tekemistään jutuista. Ei vaan ole käytännössä olemassa keinoa varmistaa maksusuoritusta, kun tuote ei vaihda omistajaa vaan vain ilmestyy kopiona toisaalle. Ainoa mitä voidaan tehdä on kilpailla ammattimaisella jakelulla ihmisten itse suorittamaansa jakelua vastaan. Vertaisverkot ovat täynnä laatu-, käytettävyys- ja luotettavuusongelmia, joita vastaan on mahdollista kilpailla (esim. Spotify).
Reiluudesta puheen ollen. Onko reilua, että keksijän täytyy maksaa omasta suojastaan (patentista) ja sitä ei saa edes rahalla kuin 20 vuodeksi? Sen sijaan taiteilijat saavat suojan automaattisesti ilmaiseksi jopa 150 vuodeksi. Tuo patentinkin suoja-aika on peräisin jostain 1800-luvun alusta, joten tämän päivän tahdissa se 5-10v lienee aika fiksun kuuloista.
Mikko Kunnari
Minä kannatan lämpimästi osittaista sosialisointia, eli tätä meidän sekatalousjärjestelmäämme. On paljon asioita, kuten terveydenhuolto, kulkuväylät jnpp., jotka on hyvä hoitaa yhteisvastuullisesti verottamalla, eli sosialisoimalla osa ihmisten tuloista yhteiseen käyttöön.
Se on kuitenkin periaatteellisesti hyvin eri asia, kuin piraattien kannattama “sekatalousjärjestelmä” jossa osalta ihmisiä sosialisoidaan oikeus oman työn hedelmiin, mutta osa saa ne pitää.
“Jos henkilö voi valmistaa tuotteen ja jaella sen itse nollakustannuksin, niin miksi siitä pitäisi jonkun lain takia maksaa?”
Viittaako “henkilö” tässä yhteydessä tuotteen tekijään, vai sen luvattomasti käyttöön ottaneeseen ja kopioineeseen, eli puhekielessä varkaaseen tai piraattiin?
“Sisällöstä kuuluu toki maksaa, jos se loppupeleissä miellyttää.”
Ollaan kyllä loputtomassa suossa, jos tuotteesta maksaminen on sen itselleen ottaneen vapaassa harkinnassa. Haisevassa suossa ollaan, jos tämä harkinnanvarainen maksaminen koskee vain immateriaalisia teoksia.
Patentin ja tekijänoikeuden haltijoilta järjestelmien ylläpitämiseksi kerättävät ovat minusta aivan reiluja. Miksi ne pitäisi jonkun ulkopuolisen kustantaa?
Patentit tosin ovat minusta selvästi liian lyhyitä, ja aiheuttavat esimerkiksi lääketeollisuudessa ongelmia ja vääristymiä. Lyhyt suoja ohjaa lääketutkimusta voimakkaasti länsimaita vaivaavien elintasosairauksien suuntaan, koska vain hyvin varakkailta ihmisiltä on lyhyessä ajassa saatavissa tutkimuksen nielemät miljoonat takaisin. Lyhyt suoja vähentää tutkimuksen mielekkyyttä myös kokonaisuutena ja on jo synnyttänyt lääketeollisuutta kokonaan ilman omaa tutkimusta ja tuotekehittelyä. Kenen etua ajaa se, että lääketutkimuksen kannattavuus ja kiinnostavuus on heikko?
Pekka, odotan perusteluja sille miksi moraalinen aspekti liittyy kopiointiin.
(Pasianssin sijaan olisi ehkä pitänyt puhua vaikka shakista)
Harri Kivistö
Moraalinen aspekti liittyy laittomaan kopiointiin siten, että siinä loukataan tietoisesti toiselle ihmiselle kuuluvaa oikeutta. Aivan samoin kun väkivalta loukkaa oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja materian varastaminen loukkaa omistusoikeutta.
On jotenkin pelottava ajatus, jos meille olisi todellakin kasvamassa sukupolvi, joka ei pidä toisten ihmisten oikeuksien loukkaamista moraalittomana, tai jolla ei ylipäätään olisi moraalisia tunteita.
Tosin en usko, että niin todellisuudessa on. Moraaliset tunteet ovat vuosituhansien evoluution tulos, eivätkä ne katoa noin vaan. Moraalissa, kuten kaikissa perinnöllisissä ominaisuuksissa, on laajaa vaihtelua ja netti ainoastaan tuo esiin marginaaliset “mutantit”, eli tämän vaihtelun ääripäät.
Tekijänoikeus on ihmisten keskenään sopima oikeus aivan kuten sakin säännöt. Ymmärrät kai, että shakin peluu loppuu lyhyeen, jos jokainen saa pelissä noudattaa omia sääntöjään.
Pekka Raukko kirjoitti:
“Moraalinen aspekti liittyy laittomaan kopiointiin siten, että siinä loukataan tietoisesti toiselle ihmiselle kuuluvaa oikeutta.”
Moraaliin vetoaminen on huteralla pohjalla, koska ihmisillä ei ole täyttä omistusoikeutta itseensä, omaisuuteensa tai tekemäänsä työhön. Onko verotus moraalitonta, kun siinä riistetään yksilön omistusoikeus työhönsä?
HMS
Moraaliin vetoaminen on huteralla pohjalla, mikäli vetoamisen kohteella ei ole moraalisia tunteita, tai ne ovat heikosti kehittyneet. Muussa tapauksessa moraaliset tunteet ohjaavat vahvasti yksilön käyttäytymistä
Kaikki oikeudet ovat ihmisten välisiä sopimuksia. Kun näitä sopimuksia ihmisten välisessä kanssakäymisessä rikotaan, kokevat useimmat ihmiset rikkojan toiminnan moraalittomana ja epäoikeudenmukaisena.
Näin on mitä ilmeisimmin myös piraattien kohdalla, koska pääsääntöisesti he eivät kehtaa esiintyä omalla identiteetillään, eivätkä kykene kansalaistottelemattomuuteen.
Raukko, en hyväksy argumenttiasia kopioinnin moraalittomuudesta, koska meillä on vakiintunut käytäntö, että yhteiskunnan toimesta yksilöltä osittain riistetään omistusoikeus työhönsä yhteisen hyvän nimissä (verot). Meillä on jopa sellainen hirvitys kuin progressiivinen verotus, joka asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja vie toisilta enemmän kuin muilta, mutta tätä ei koeta yleisesti moraalittomana.
HMS
Myös luovaa työtä tekevät maksavat veroja, joten kaikki ovat työnteon suhteen samassa asemassa.
Jos verojen lisäksi tekijänoikeudet sosialisoidaan, niin yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi on sosialisoitava myös omistusoikeus.
Itse en katso että sosialismi-kapitalismi akseli on moraalisessa mielessä olennainen. Olennaisempaa on ihmisten välinen oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus järjestelmän sisällä ja järjestelmästä riippumatta.
Piraattien uudestaan keksimä sosialismin puoliversio on minusta poikkeuksellisen vastenmielinen juuri siksi, että sekataloutta ei toteuteta jakamalla asiat sosialisoitaviin ja markkinaehtoisesti toteutettaviin, vaan jaetaan ihmiset sosialismissa eläviin ja markkinataloudessa eläviin.
Raukko, jos pidetään asiat selkeästi erillään, niin luovaa työtä tekevien verojenmaksu ei liity itse moraalikysymykseen. Alkuperäinen moraalikysymys oli, onko toiselta ottaminen väärin? Yleinen käytäntö on, että valtio saa ottaa, mutta yksilö ei. Lainsäädäntö kuitenkin tulee pakostakin yksilöiden mielipiteitä jäljessä, ja tietyllä viiveellä valtion lainsäädäntö rupeaa heijastamaan kansan moraalikäsitettä.
Näkisin, että nyt ollaan siinä tilanteessa, missä suuri osa kansasta (nuoremmat ikäluokat varsinkin) ei näe moraalista ongelmaa vapaassa epäkaupallisessa kopioinnissa, ja jossain vaiheessa tämä myös heijastuu lainsäädännössä.
Pekka Raukko kirjoitti:
“Jos verojen lisäksi tekijänoikeudet sosialisoidaan, niin yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi on sosialisoitava myös omistusoikeus.”
Omistusoikeus on osittain sosialisoitu, esim. ajoneuvovero ja kiinteistövero. Nämä kohdistuvat tiettyyn kansanosaan pohjimmiltaan täysin epäoikeudenmukaisesti.
Jos fyysisiä asoita voisi kopioida nollakustannuksin, olisin 100% sen sallimisen puolesta. Materian ja immaterian sosialisoinnin välillähän on tämä pieni ero, että fyysisiä asioita ei vielä voida kopioida nollakustannuksin.
Pekka, shakkia ei ole pakko pelata.
HMS
Jos pidetään kaikki oikeasti irrelevantit asiat selkeästi erillään tekijänoikeuksista, niin kenenkään verotus ei kuulu tähän keskusteluun, eikä ollut sinulta kovin fiksu veto tuoda koko asiaa esille.
En edelleenkään usko, että nuoremmat sukupolvet olisi todellisuudessa niin moraalittomia, kuin sinä esität. Heille on vain teknisen kehityksen myötä järjestynyt virtuaalitodellisuus, jonka keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu taipumus sammuttaa moraaliset tunteet.
Henkilökohtaisesti en usko, että tämä anonyymi virtuaalitodellisuus tulee koskaan johtamaan tilanteeseen, jossa lajityypillinen moraalikoodistomme ei enää ohjaisi lainsäädäntöä.
Vielä vähemmän toivon sitä.
Jos materiaalisen tuotteen kopiointi onnistuisi ilman kustannuksia ja se olisi laillista, pysähtyisi tekninen kehitys kuin seinään.
Onko se hyvä vai huono asia, on mielipidekysymys. Ehkä meillä todellakin on jo kaikkea, ja tulevaisuudessa riittää että kopioimme sitä lisää.
Harri,
Myöskään piratismia tai muuta rikollisuutta ei ole pakko harrastaa.
Pekka, piratismia on vaikea käsittää yhteiskunnassa elämisen analogiana.
Harri
Eli tarkoitit sahakin peluun yhteiskunnassa elämisen analogiaksi, mutta et pitänyt sitä tarpeellisena.
Tältä pohjalta voimme ehkä löytää ratkaisun.
Jos piraatit vapaaehtoisesti vetäytyvät yhteiskunnan ulkopuolelle, niin koko heidän nyt harrastama rikollisuus loppuu luontaisesti, tai ainakin sen yhteiskunnassa aiheuttamat ongelmat katoavat.
Pekka, sinä sen analogian teit tuossa. jatkoin vain siitä. Heideggerin mukaan yhteiskunnassa eläminen on ihmisen olemassaolon erottamaton määrite.
Riippumatta analogian rakentajasta, se on varsin osuva.
Sekä shakin pelaamisen, että yhteiskunnassa elämisen perusta on yhteisissä säännöissä. Ilman niitä kumpikaan ei toimi.
Ihminen on sosiaalinen lauma- ja yhteiskuntaeläin ja siksi shakinpeluusta on luonnollisesti helpompi pysyä erossa kuin yhteiskunnasta. Evoluution on meille kehittynyt moraaliset tunteet, jotka mahdollistavat yhteiskunnissa elämisen. Tätä ihmisyyteen vahvasti kuuluvaa lajityypillistä ominaisuutta internet on valitettavasti murtamassa, ja tämän murroksen kärjessä heiluvat piraatit ja pedofiilit. Niille, ja monelle muulle rikolliselle toiminnalle netti onkin varsin ideaali toimintaympäristö.
@Joonas Mäkinen
Miksi keskustelisin trollin kanssa? Tämäkin viestiketju on jo osoittanut Raukon tyylin “keskustella”. Eihän noihin mielettömyyksiin voi vasta-argumentteja edes esittää. Epäloogisuuden ja suoranaisten loukkausten välimaastossa heiluvan Raukon kanssa “keskustelun” sijaan löytyy terveempiäkin harrastuksia.
Pekka Raukko kirjoitti:
“Jos materiaalisen tuotteen kopiointi onnistuisi ilman kustannuksia ja se olisi laillista, pysähtyisi tekninen kehitys kuin seinään.”
Tämän täytyy olla typerin väittämä jonka olen IKINÄ kuullut!
“En edelleenkään usko, että nuoremmat sukupolvet olisi todellisuudessa niin moraalittomia, kuin sinä esität.”
Uskon asia tämä tuntuu jostain syystä monille olevan.
“Henkilökohtaisesti en usko, että tämä anonyymi virtuaalitodellisuus tulee koskaan johtamaan tilanteeseen, jossa lajityypillinen moraalikoodistomme ei enää ohjaisi lainsäädäntöä.”
Mielestäsi moraali ei kehity maailman mukana? Miten on mahdollista, että toisessa valtiossa on kuolemantuomio käytössä ja toisessa ei ole, jos ihmisen moraali = laki ja moraali ei voi muuttua. Puhunet omasta moraalistasi universaalisena totena mikä on kohtalaisen kapeakatseista. Moraali muuttuu ja sen mukana myös lainsäädäntö. Ihan kuten nytkin on tapahtumassa.
“Jos materiaalisen tuotteen kopiointi onnistuisi ilman kustannuksia ja se olisi laillista, pysähtyisi tekninen kehitys kuin seinään.”
Vaikea kuvitella miltä maailma tuolloin näyttäisi, mutta varmaa on ettei kehitys kokonaan pysähtyisi kuitenkaan. Ja pitäisikö tuollaistakin ihanuutta vastaan väkisin tapella, kun siinäkin tapauksessa yhteiskunnalliset ja koko maailman laajuiset hyödyt olisivat ylivoimaisesti haittoja suuremmat? Tietty maksimaalista yksilön hyötyä tavoittelevat taistelisivat voimakkaasti vastaan, jotta voi olla muita ylemmällä tasolla. Ihan kuten immateriaalinkin tapauksessa.
“Evoluution on meille kehittynyt moraaliset tunteet, …”
Nyt evoluutio on kehittänyt moraalin, kun äsken se oli pysyvää ja lainsäädäntö aina yksi yhteen sen kanssa? Et voi yksinkertaisesti yhdistää sitä, että kopiointi on nyt laitonta, joten se on siksi moraalitonta.
HMS
Jos materiaalisten tuotteiden kopioiminen olisi ilmaista ja laillista, kuinka sinä motivoisit itsesi panostamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vaikka vain pari miljoonaa euroa?
Mikko
Moraaliset tunteet kehittyvät toki evoluution edetessä, mutta merkittävä muutos biologisessa evoluutiossa vaatii useita sukupolvia.
Moraaliset tunteet ovat hyvin identtisiä kaikkialla ihmiskunnassa. Niiden päälle kulttuurisesti rakentuneet etiikat tai eetokset vaihtelevat ja muuttuvat kulttuurievoluution seurauksena, mutta erot ovat pieniä ja usein varsin näennäisiä. Olennaista ei ole se, annetaanko rikoksesta kuolemanrangaistus vai elinkautinen. Olennaista on että esimerkiksi murha nähdään moraalittomana ja tuomittavana tekona kulttuurista riippumatta. Samoin piratismin kaltainen sopimusten rikkominen ja toisten oikeuksien polkeminen nähdään moraalittomana kulttuurista riippumatta.
Laki ja moraali eivät ole yksi yhteen, mutta lainsäädännön pohjana on moraaliset tunteet. Kopiointi ei ole moraalitonta siksi, että se on laitonta, vaan se on laitonta siksi että se on moraalitonta.
Moraalisten tunteiden toiminnasta kiinnostuneille suosittelen Matt Ridleyn tuotantoa, ja tietysti Dawkinssia.
Poliittisen piratismin moraalinen perusta on uskossa siihen, että toiminnalla luodaan parempaa yhteiskunta. Moraalitonta olisi toimia tavalla, jonka uskoo tai tietää olevan yhteiskunnalle haitallista. Poliitisen piraatin näkökulmasta Raukko toimii moraalittomasti, koska hän aktiivisesti vastustaa asiaa, joka on yhteiskunnalle hyväksi.
HMS
Ei sinulla ole mitään todellista uskoa asiasi moraaliseen oikeutukseen, kun et kykene edes henkilökohtaisesti seisomaan sanojesi takana, saati että ryhdistäytyisit kansalaistottelemattomuuteen asti.
HMS
Toivoisin että otat edes jotain kantaa kysymykseeni, jonka esitin “typerintä koskaan kuulemaasi väittämää” koskien.
Minusta olisi oikeasti kiinnostavaa tietää, miksi joku joka tahtoo itselleen kaiken ilmaiseksi, olisi valmis laittamaan rahaa ja aikaa jonkin uuden kehittämiseen, ilman että voisi itse sitä mitenkään taloudellisesti hyödyntää.
Raukko, Jos materia ei ole rajoittava tekijä ei myöskään raha voi olla rajoittava tekijä, eli jäljelle jää aika. Miksi kukaan käyttäisi aikaansa mihinkään?
Maslow’n tarvehierarkiassa, kun kaikki muut tarpeet on tyydytetty, jää jäljelle itsensä toteuttamisen tarve. Tieteen, taiteen ja teknologian parissa työskentelevistä uuden kehittäminen on monelle juuri itsensä toteuttamista. Ilman materiaalisia rajoituksia kaikki kiinostuneet pystyisivät toteuttamaan itseään (yksin tai organisoidusti). Tästä seuraisi tieteen, taiteen ja teknologisen kehityksen räjähdysmäinen kasvu.
Pekka Raukko
“Samoin piratismin kaltainen sopimusten rikkominen ja toisten oikeuksien polkeminen nähdään moraalittomana kulttuurista riippumatta.”
Millä perusteella? Vaikka yrittäisit esittää jonkinlaista universaalia “oikean” moraalin edustajaa, mielestäni se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Yleisesti ottaen syyttömän tappaminen on jotakuinkin ainoa asia, jota ei hyväksytä missään kulttuurissa (jopa tästäkin voidaan olla eri mieltä).
Samoin en käsitä miten mielestäsi ei ole olennaista, annetaanko rikoksesta elinkautinen vai kuolemanrangaistus. Jos kuolemanrangaistusta käytetään, niin silloin on moraalisesti hyväksyttyä, että laki sallii ihmisen tappamisen. Tietenkin voimme ryhtyä väittelemään, onko kuolemanrangaistus vai vankilaan lukitseminen eettisesti parempi vaihtoehto, mutta se mennee ohi aiheen.
HMS
Vaikka myös rahan kopiointi olisi ilmaista ja sallittua, niin silti olet väärässä.
Jos materian kopioiminen olisi ilmaista, Maslow’n tarvehierarkian mukaisesti piraatit toteuttaisivat itseään kopioimalla pakkomielteisesti tämän pallomme niin täyteen vessanpyttyjä, shampanjavispilöitä ja kaikkea mahdollista ryönää, että tänne ei enää luovaan toimintaan kykenevät ihmiset mahtuisi sekaan.
Vapaajahti
Moraali ei ole universaali, eikä ole olemassa mitään “oikeaa” moraalia. On olemassa lajillemme tyypilliset moraaliset tunteen, jotka ohjaavat käyttäytymistämme. Niissä on muuntelua aivan kuten muissakin biologisissa ominaisuuksissa, mutta kokonaisuutena tarkastellen ihmiskunta on moraalin suhteen hyvin homogeeninen porukka.
Jos asiaan perehtyminen ja kokonaisen kirjan lukeminen tuntuu raskaalta, niin voisit aloittaa Matt Ridleyn kirjan “Jalouden alkuperä” luvusta 7 – “Teorioita moraalin olemuksesta” – jossa tunteet estävät meitä olemasta järjen hallitsemia typeryksiä.
@DNFTT
No ehkä pikemminkin sitten niin, että jos sinulla on hyviä perusteluita, niin jaa niitä ihmeessä muillekin piraateille, että voisimme oppia toisiltamme.
Pekka, miksi mielestäsi halu muuttaa yhteisiä pelisääntöjä on moraalitonta? Ja toiseksikin presentistinen lainsäädännöstä johtuva etiikka on mielestäni varsin kehno moraalin jäljitelmä. Evoluutio on kehittänyt meille myös umpisuolen.
Harri
Halu muuttaa pelisääntöjä ei ole moraalitonta. Niiden rikkominen, eli piratismi on moraalitonta.
Edelleenkin ajatuksesi, että moraali tai etiikka olisi seurausta lainsäädännöstä, on nurinkurinen. Totalitaarisista maista voimme nähdä, että ihmisten käsitystä oikeasta ja väärästä ei voi lainsäädännöllä muuttaa.
Evoluutio ei ole kehittänyt meille (oletan että tarkoitat ihmisiä) umpisuolta. Umpisuoli rudimentoitui jo reilusti ennen kuin ihminen lajina syntyi.
Vaikka moraali ei piraateilla toimisikaan, se ei tarkoita että moraali olisi ihmiseltä lajitasolla rudimentoitumassa. Se tarkoittaa vain että evoluutio on tuottanut piraattien muodossa materiaalia luonnonvalintaan. Jos olosuhteet ovat jatkossa sellaiset, että moraalista ei ole hyötyä, tai että siitä on selkeästi haittaa, se tulee luonnollisesti karsiutumaan pois lajimme ominaisuuksista.
Pekka, moraali toimii piraateilla juuri sen vuoksi että se ei johdu lainsäädännöstä. Kuten tiedät, Pirattipuolueen tehtävä on lainsäädännön muuttaminen, ei se rikkominen.
Harri
Välinpitämättömyys tai irrallisuus lainsäädännöstä ei kyllä ole mikään osoitus moraalista, jos se ei välttämättä ole osoitus myöskään sen puutteestakaan.
Kun lainsäädäntö on kuitenkin rakennettu yleisen moraalikäsityksen pohjalle, on rikollinen toiminta hyvin todennäköisesti myös moraalitonta.
Perusongelma tai -puute piraateilla on minusta sama kuin sillä hollantilaisella pedofiilipuolueellakin – ajetun lainsäädännöllisen muutoksen moraalinen perustelu on olematonta ja hyvin heiveröistä. Se perustuu lähinnä sanojen semanttisen sisällön hämärtämiseen ja suoranaiseen vääristelyyn.
Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että ei pystytä tai haluta perustella miksi alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö tai toiselle kuuluvan tekijänoikeuden loukkaus olisi oikeutettua tai moraalisesti hyväksyttävää.
Edelleen odotan jotain uskottavaa perustelua sille, miksi juuri Harri Kivistölle kuuluu oikeus Kaisa Rastimon tekemään työhön ilman että hän korvaa saamaansa hyötyä Rastimolle mitenkään.
Pelkkä “mä tahon!” tyylinen itkupotkuraivari ei minusta riitä perusteluksi aikuisten maailmassa.
Pekka, piraatit eivät ole välinpitämättömiä sen enempää kuin suomalaiset ovat välinpitämättömiä. Piraatit sinun käyttämässäsi merkityksessä ovat henkilöitä jotka syystä tai toisesta eivät ole elämässään täyttäneet tekijänoikeuslainsäädännön kaikkia vaatimuksia täydellisesti.
Suomen lainsäädäntöä ei ole rakennettu “yleisen moraalikäsityksen pohjalle”.
Harri
Määritelmäsi piraatista on kovin tiukka. Itse pitäisin piraattina vain sellaisia henkilöitä, jotka harrastavat rikollista toimintaa tekijänoikeuksia vastaan melko säännöllisesti ja runsaasti.
Vaatimus täydellisyydestä ei ole kohtuullinen, mutta se ei tarkoita myöskään piratismin kaltaisen täydellisen selkärangattomuuden hyväksymistä.
Jos yleinen käsitys oikeasta ja väärästä ei ole mielestäsi lainsäädäntömme perusta, niin mikä sen perusta on?
Odotan edelleen perustelujasi kysymykseen: “miksi juuri Harri Kivistölle kuuluu oikeus Kaisa Rastimon tekemään työhön ilman että hän korvaa saamaansa hyötyä Rastimolle mitenkään?”
Pekka, piraatin määritelmäni on päinvastoin väljempi. Lainsäädäntömme perusta on käsitys toimivasta ja vakaasta yhteiskunnasta. Käytännössä toki sen perusta on erilaisten eturyhmien pyrkimykset ja kahdensadan henkilön vahvuisen sekalaisen seurakunnan yritykset niiden sovittamiseksi.
Pekka,
kukaan piraatti ei vaadi Rastimon töitä kaupallisessa mielessä. Ei ainakaan tällä foorumilla. Eri asia on kuuluuko kulttuurin nauttimisesta maksaa aina ja joka välissä, kulttuurista ja teoksista on ylitarjontaa. Teoksia pystytään kopioimaan helposti joten kopioita voidaan tehdä helposti. Jos voisimme tehdä fyysisiä tavaroita aivan Star Trek ohjelmissa, niin mietippä sitä mitä merkitsee omistusoikeuden käsitteelle? Se kokee inflaation.
Minä voin nauttia bandien ulkoilmatapahtumista ilman että maksan sisäänpääsystä, mitäs soittavat niin isolla voluumillä että musiikki kuuluu kaupungin toiseen päähän asti.
Millä minä estän tai millä sinä estät että kukaan pystyy katsomaan Rastimon töitä maksamatta killinkiä Rastimolle? Tai miten minä pystyn maksamaan pari killinkiä siitä että warettu elokuva oli hyvä ja siitä kannattaa maksaa vaikka voisin olla maksamatta? Äläkä väitä että kukaan ei maksa, miten sitten Star Wreck kaverit pystyivät siihen, ja harrastelijapohjalta? Elokuvaa voidaan katsoa ilmaiseksi ja siitä huolimatta elokuvaa on ostettu DVD:nä pilvin pimein.
Ymmärrän hyvin ettet sinä pysty ymmärtämään tätä uuden internet ajan tuomaa moraalikäsitystä sitä mutta älä sinä tuomitse ja opettamaan asoita mitä uuden ajan nuoret kokevat elämässä.
“Jos materiaalisen tuotteen kopiointi onnistuisi ilman kustannuksia ja se olisi laillista, pysähtyisi tekninen kehitys kuin seinään”
Linux on olemassa, laillisesti kopioitavissa ilmaiseksi ja kehittyy jatkuvasti. Kumpi on väärässä, Raukon teoria vai todellisuus?
“Edelleen odotan jotain uskottavaa perustelua sille, miksi juuri Harri Kivistölle kuuluu oikeus Kaisa Rastimon tekemään työhön ilman että hän korvaa saamaansa hyötyä Rastimolle mitenkään.”
Ymmärrän oikein hyvin (en tosin hyväksy), että joidenkin ihmisten mielestä on oikein, että joku voi käyttää yhdessä luomaamme kulttuuria (kielestä ja tavallisista käytöstavoista alkaen) kaupallisiin tarkoituksiin ilman minkäänlaista korvausta muille, vieläpä niin, että tämä uusi pala kulttuuria on monopolilainsäädännöllä suljettu yhteisen kulttuurin ylkopuolelle. Minun _moraalikäsitykseni_ mukaan tässä pitäisi olla johdonmukainen, eikä loismaisesti poimia rusinoita pullasta. Joko ollaan sitä mieltä, että muiden luoman kulttuurin käytöstä pitää maksaa korvaus (Rastimo maksanee mielellään laskuni suomen kielen ylläpitämiseksi tekemästäni työstä?), tai sitten hyväksytään, että kaikki kulttuuri on tekijänoikeusmielessä vapaata, niin Rastimon elokuvat kuin niissä käytetty kieli. Käytännössä voi olla, että myöntämällä rajallinen monopolioikeus (kuten piraattipuolue esittää) tiettyihin kulttuuriteoksiin, saadaan aikaiseksi enemmän ja parempaa kulttuuria kuin mitä minun moraalikäsitykseni mukaan toimittaessa, mutta tällöin todistustaakka kyllä on monopolioikeuksien puolustajilla. Muuta syytä monopolioikeuksien myöntämiselle en keksi.
Eli vastataan alkuperäiseen kysymykseen vastakysymyksellä:
Miksi juuri Kaisa Rastimolle kuuluu oikeus meidän kaikkien tekemään työhön ilman että hän korvaa saamaansa hyötyä meille mitenkään? (Oletan, että Rastimon elokuvan henkilöt eivät puhu Klingonia, josta asiaankuuluvat korvaukset on maksettu Star Trekin tekijänoikeuksien haltijoille)
Edellinen moraalikäsitykseni ei tietenkään tarkoita, etteikö kulttuurilla edelleenkin voisi ja saisi tehdä rahaa. Suomen kielen opettaminen on kannattavaa liiketoimintaa ilman tekijänoikeuksiakin, ja kaikesta propagandasta huolimatta suomen kieli on kehittynyt ilman tekijänoikeuksia vallan mainiosti.
Harri
Lainsäädäntömme perusta on toki myös käsitys toimivasta ja vakaasta yhteiskunnasta, mutta se ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että lainsäädännön perustana olisi myös käsitys oikeasta ja väärästä.
Matsukan
En kysynyt kaupallisista oikeuksista, vaan tekijänoikeuksista.
Sinä voit omalta kohdaltasi kertoa miksi juuri sinulle kuuluisi mitään oikeuksia Rastimon tekemään työhön ilman korvauksia tai Rastimon lupaa?
toddorbert
Linux ei ole materiaalinen tuote, joten Raukko ja todellisuus ovat oikeassa – piraatit väärässä.
Mistä muuten olet saanut sellaisen käsityksen, että kieli ja käytöstavat olisivat jotenkin tekijänoikeuksilla suojattuja.
Eiköhän olisi syytä vähan perehtyä keskusteltavaan aiheeseen ennen kuin tarttuu näppäimistöön.
“Linux ei ole materiaalinen tuote, joten Raukko ja todellisuus ovat oikeassa – piraatit väärässä.”
Ja mikä on relevantti ero immateriaalisessa ja materiaalisessa teknisessä kehityksessä?
“Mistä muuten olet saanut sellaisen käsityksen, että kieli ja käytöstavat olisivat jotenkin tekijänoikeuksilla suojattuja.”
Tässä on keskusteltu miten asioiden pitäisi olla, ei miten ne ovat. Ei niin kovin pieni ero. Kerro nyt kuitenkin mistä tekstini kohdasta sait tuollaisen kummallisen käsityksen niin voin yrittää selittää asiani uudestaan.
“Eiköhän olisi syytä vähan perehtyä keskusteltavaan aiheeseen ennen kuin tarttuu näppäimistöön.”
Niinpä.
Pekka, olet oikeassa, mutta todellisuuden kanssa on ristiriidassa että lainsäädännön perustana olisi käsitykset oikeasta ja väärästä.
toddorbert
Materiaalisessa ja immateriaalisessa tuoteessa on ainakin se ero, että toisen luvattoman kopioinnin piraatit (PP) hyväksyy, mutta toisen ei.
Tuotekehityksen kohdalla merkittävin ero esimerkiksi täällä nörttiympyröissä on se, että raudan tuotekehitys vaatii käytännössä aina kohtalaista taloudellista panostusta, kun taas softaa pystyy näpyttelemään käytännössä ilman kustannuksia.
Tosin kyyllä softapuolellakin piratismi on mitä ilmeisimmin jarruttanut tuotekehitystä huomattavasti.
Mutta OK.
Menin halpaan ja tulkitsi halusi saada kieli ja käytöstavat tekijänoikeuden piiriin ironiaksi, vaikka olitkin siis äärimmäisen vakavissasi.
Hassua, että usein netissä ironiaa ei tunnisteta ironiaksi, mutta nyt kävikin niin, että tunnistin ryppyotsatuotoksesi virheellisesti ironiaksi
Itse ajattelen niin, että tekijänoikeus voi olla vain sellaisiin teoksiin tai hyödykkeisiin, joilla on olemassa tekijä. Luulen että niin on ajateltu myös silloin, kun tekijänoikeutta on ryhdytty kutsumaan tekijänoikeudeksi.
Harri
Kun on pohdittu, tulisiko raiskaus säätä rangaistavaksi vai tulisiko sitä lainsäädännön avulla peräti kannustaa, niin eikö missään vaiheessa ole pohdittu, onko raiskaus moraalisesti oikein vai väärin?
Sinustako on pohdittu vain, kuinka raiskaus voitaisi kirjata lakiin niin, että se edistäisi yhteiskunnan toimivuutta ja vakautta?
Pekka, suosittelen lukemaan tuotokseni vielä kolmannenkin kerran. Yritin sanoa, että odotan ihmisiltä tässä asiassa johdonmukaisuutta. Jos joku haluaa omaan kulttuurin tuotamiseensa monopolin ja korvauksen kaikesta käytöstä, niin johdonmukaisuuden nimissä tämän pitäisi sitten olla halukas maksamaan korvaus muiden työstä. Muiden työn vastikkeeton hyväksikäyttö kappaleeseen, josta ei anna itse mitään takaisin yhteiseen kulttuuriin on minun mielestäni _moraalisesti_ väärin ja loismaista toimintaa. Nykyinen lainsäädäntö tuon tietysti sallii. Minä en siis haikaile sen enempää kielen kuin musiikkikappaleidenkaan tekijänoikeuksien perään.
Minä en osaa nähdä _moraalista_ eroa sillä pystytäänkö jonkin kulttuurin elementin tekijä yksilöimään vai ei. Noin yleisesti on mielestäni mieletöntä ajatella, että joku olisi tehnyt _yksin_ minkään kulttuurikappaleen, kun siihen on kuitenkin tarvittu niin paljon muiden tekemiä elementtejä. Tietysti jos joku keksii omasta päästä kaiken alkaen omista aakkosista ja omasta kielestä koko mielikuvituskulttuuriin ilman pienintäkään vaikutetta mistään aikaisemmin kuulleestaan tai lukemastaan, niin ehkä sitten, mutta tuollaisen tuotannon kysyntä lienee aika pieni.
Pekka, raiskaukseen liittyvässä lainsäädännössä tuskin juuri pohditaan pitäisikö raiskauksen olla kiellettyä vai ei vaan miten laki voi käytännössä toimia parhaiten. Prosessi on liian monimutkainen että voitaisiin kuvata sitä jonkinlaisen kaikkien jakaman moraalin kautta. En väitä että moraaliseikat täysin unohdetaan, mutta ei niitä voi lopputuloksesta johtaa.
toddorbert
Olen lukenut kirjoituksesi käyttäen oletusarvona kaikkia tuntemiani tyylilajeja. Ei kolissut oikein mikään.
Vasta kun ymmärsin vaihtaa kielen Orwellin kehittämään uuskieleen, alkoi sanoma avautumaan – johdonmukaisuus on epäjohdonmukaisuutta, moraalisesti oikein on moraalisesti väärin jne.
Itse ei ole tätä uuskieltä opiskellut, joten en edes yritä ilmaista itseäni sillä, vaan jatkan traditionaalisemman kommunikoinnin avulla.
Kulttuurin tuottajan teos on todellakin osa yhteistä kulttuuriamme, ja sellaisena jokaisen käytettävissä oman työnsä innoittajana. Paitsi tietysti piraattien, jotka eivät innoitu muusta kuin plagioinnista, johon toisten tekemät teokset eivät ole käytettävissä.
Myöskään materiaalista omaisuutta kukaan ei luo tyhjiössä, vaan prosessissa on osallisena valtava joukko kanssaihmisiä ja menneitä sukupolvia. Eikö sinusta tällä perusteella olisi johdonmukaista laittaa myös materiaalinen omaisuus jakoon ja kaikkien yhteisesti käytettäväksi?
Harri
Sinä et ilmeisesti juurikaan kunnioita Olaus Petrin tuomarinohjetta “Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan.”
Sinänsä on rehellistä ja suoraselkäistä, että puolueen hallituksessa istuva henkilö kertoo, että tulevissa vaaleissa lainsäädäntötyöhön pyrkivä puolue ei tule lainsäädännössä pyrkimään moraalisesti perusteltuun ja oikeudenmukaiseen lainsäädäntöön, vaan ainoa tavoite on että laki “pelittää” omiin tarkoitusperiin nähden ja pitää yllä riittävää kuria ja järjestystä.
Mariskoolikopioita myydään kaupoissa, miksi niitä ei poisteta?
Piratismia on pakko harrastaa: Sain koulussa opettajilta sata monistetta, joiden kopioimiseen kirjoista ei ollut varmasti pyydetty lupaa. Luin ne kiltisti.
Ihmiset oppivat kopioimalla, matkimalla. Ei ole omaisuutta. Tulemme alasti maailmaan – lähdemme täältä ilman mitään. Kaikki muu maailmassa on lainattua. Maapallolta, auringolta. Ihmisiltä.
En katso piratismia varkaudeksi – se on luomista, kopion luomista. Ja jos lait olisivat rennompia niin parannetun kopion! Ja ehkä kopio innoittaa luomaan jotain omaa, jonka voi taas jakaa… ja maailma voi kehittyä nopeammin, paremmaksi. Yltäkylläisemmäksi.
Harrastaminen ja vapaaehtoistyö eivät Raukon mielestä ole ristiriidassa tekijänoikeuksien kanssa. Mutta ihan vasta, ammattimuusikko Paleface sanoi, että on.
On mahdoton työ kysyä/saada lupaa lainata kolmeasataa musiikinpätkiä. “Oikeudet” jakautuvat niin monelle. Mutta miksi kuvataiteilija myy teoksensa kerralla? Miksi kirjailijan tuotoksesta saa ottaa lainauksen “tieteelliseen” analyysiin. Miksi taide on alistettu tieteelle ja markkinoille?
Kaikki perustuu kaikelle ja kaikki liittyy kaikkeen.
En näe mitään väärää cover-biisin esittämisessä ilman teostokorvausta.
Ennen trubaduurit kiersivät ja esittivät samoja loruja, eri versioina. Ja paras/suosituin versio elätti. Niin sen pitäisi olla nykyääkin. Ihmisten mieltymyksen eikä lakien sanelemaa. Miksi tulos (mielellään rahallinen) merkitsee, eikä prosessi merkitse. Maailmanhistoria ei merkitse. Jakaminen ja välittäminen ja oppiminen ei merkitse.
Vuoden työ musiikkilevyn tekoon – Tuhansien vuosien työ musiikin monimuotoisuuteen.
Raukon mukaan tekijä itse on ainut joka voi päättää tekijänoikeuteensa liittyvät asiat. Mutta 70 vuoden kuolemanjälkeisproviisiot ovat silti oikein. Mistä tiedämme, mitä mieltä “alkuperäinen” tekijä olisi ollut, olisiko hän antanut lupaa tiettyihin lainoihin vai ei?
Lailla nämä asiat on määritetty…
Valitettavasti.
Piraattiaate tavallaan antaisi tekijälle enemmän mahdollisuutta määritellä oikeuksiaan. Koska laki lievenisi – tulisi yksittäissopimuksiin pelivaraa.
Totta, kaupallisen kopioinnin suoja-ajan lyhentäminen on kompromissi.
Ehkä Piraattipuolueen pitäisi ottaa kovempi linja.
Me kaikki voimme olla taiteilijoita.
Me kaikki voimme pitää museota.
Kuka määrittelee taiteen laadun? Taiteilija, tutkijat, kriitikot, nautiskelija?
Kaikki he? Miksi amatööritaide alistetaan ammattitaiteelle? Miksi on jäykkiä ammattirajoja? Miksemme ole kaikki moniosaajia – renessanssi-ihanteita?
Olen huolissani provikkapalkalla elävistä taiteilijoista Suomessa. Kun eihän tekijänoikeuskorvauksista keräänny edes eläkettä. Eikö kannattaisi myydä tuotos könttäsummalla tai myydä netissä ja kerätä virta pienistä puroista.
Pekka Raukko käyttää samaa perustelua näkemykselleen kuin piraatit “omalleen”: Miksi toisia pitäisi kohdella eri lailla kuin toisia?
Sen takia että olemme kaikki ainutlaatuisia?
KAIKKI – AINUTLAATUISIA
Aikamoinen ristiriita.
Toisen rikos on toisen palvelus.
—-
P.S. Sori olen väsynyt.
Pekka, kansanedustuslaitos on suurempi kuin yksi ihminen. Sillä ei ole kollektiivista mieltä. Eli vaikka yksilöt toimivat/toimisivat sen mukaan minkä näkevät oikeaksi, sitä ei voi pitää pohjana lainsäädännön todellisuuden kanssa. Näyttäisi lisäksi siltä että sekoitat tässä oudolla tavalla keskenään tulevaisuuden (joka ei ole tapahtunut), ja menneisyyden (joka on tapahtunut).
Aino
Kun saat pahimman univelkasi maksettua, tutustu tekijänoikeuteen kuuluvaan sitaattioikeuteen. Se vastaa moneen kysymykseesi.
Olisi mukava kuulla vastaako puolueen virallinen linja puolueen lehden uutistoimittajan linjaa sen suhteen, että meidän tulisi kaikkien olla eriarvoisia, koska olemme kaikki ainutlaatuisia.
Linjaus on minusta melko harvinainen, eikä sitä sitten Kuk Klux Klaanin kulta-aikojen ole julkisuudessa paljon näkynyt.
Harri
Kyllä meidän demokratiamme idea ja ihanne on se, että kansan edustajat muovaavat valtiopäivillä laeiksi päättäjien, eli kansalaisten, kollektiivisen tahdon, arvot ja moraalin.
Aikakäsitystäni koskevaan kryptiseen ja löysään heittoosi toivoisin jotain perustelua ja viittausta asiayhteyteen.
Pekka, kirjoituksieni ymmärtämiseen ei tarvita eri tyylilajien tuntemuksia, pelkkä sisälukutaito riittää.
Se, että minä yritän selittää omaa, erilaista moraalikäsitystäni, ei ole uuskieltä (Se, että saan ja voin käyttää tekstissäni Orwellin luomia käsitteitä ilman korvausta, johtuu lähinnä siitä, että tekijänoikeusteollisuus ei ole vielä keksinyt keinoa laskuttaa siitä. Ei siitä etteikö tekijänoikeuksien kannattajien mielestä olisi moraalisesti oikein joutua maksamaan siitä. Vai oletko eri mieltä?) Uuskieltä olisi moraalikäsitykseni kuvaaminen virheellisin ja harhaanjohtavin termein.
Myönnän, että väitteeni siitä, että yhteinen kulttuuri ei saa teoksista mitään takaisin oli vähän liioiteltu, ( tuskin kuitenkaan enempää kuin sinun väitteesi että piraatit haluavat kaiken ilmaiseksi) mutta selvää on, että asiassa on epäsymmetriaa. Jälleen Orwellia lainaten (enkä vieläkään maksa Orwellin perikunnalle senttiäkään), jotkin kulttuurin muodot ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Joidenkin moraalikäsityksien mukaan tuo on oikein, minun mielestäni taas ei.
toddorbert
On harhainen ajatus, että olisi olemassa jokin tekijänoikeusteollisuus. Tekijänoikeudet kuuluvat tekijälle. Ne eivät kuulu millekään teollisuudelle, eikä niitä valmista mikään teollisuus.
En myöskään tunne ketään, joka olisi halukas suojaamaan tekijänoikeuksilla kieltä, tapoja tai ajatuksia. Siis asioita, joilla ei ole tekijää. Sellainen ihminen voi jostain kolosta löytyä, ja olisin ehdottomasti kiinnostunut sellaiseen tutustumaan, mikäli joku joskus sellaisen löytää.
Olet oikeassa siinä, että “jotkin kulttuurin muodot ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”. Se johtuu lähinnä siitä, että osaa kulttuurista on vaikeampi suojata oikeuksien loukkauksilta. Kun piraatti ei tunne koko oikeudenmukaisuuden käsitettä, niin hän katsoo heikon suojauksen luvaksi loukata toisen oikeuksia.
Eli kun “normaali” moraalikäsitys pitää erityisen tuomittavana loukata heikkojen ja puolustuskyvyttömien oikeuksia, piraatit näkevät asian päinvastoin.
Pekka,
Kyllä minä katsoisin Sony ja Warner ja Disney:n kaltaisten firmojen edustamaa teollisuutta tekijäinoikeusteollisuudeksi. Kyllä se on ihan oikeat teollisuutta jos mikä. Ja tuotoksena on mediaa monessa muodossa.
Pekka,
kun katselet valokuvia netissä, katsokko aina vain public taikka muuten vapaiden tuottajien valokuvia? Minä voisin väittää että olet katsellut myös tekijäinoikeuden alaista materiaalia internetissä ja museoissa ja hyödyntänyt et ehkä tietoisesti kuvien tuottaa informaatio omassa harrastuksessasi. Jos olet myös hyödyntänyt sitä omassa tuotannossasi olet omalta osallistunut tekijäinoikeuden loukkauksiin.
matsukan
On tietysti makuasia, yritystä kutsua tekijänoikeusteollisuudeksi sillä perusteella, että se tekee sopimuksia tekijänoikeuden haltijoiden kanssa.
Minusta loogisempaa on kutsua teollisuutta sen tuotannon mukaan.
Oletko nyt aivan tosissasi kommenttisi loppuosan kanssa?
Tekijänoikeus ei rajoita mitenkään teoksen katselua netissä tai museossa.
Se ei myöskään mitenkään kiellä hyödyntämästä teosta, kunhan se vain tehdään tekijänoikeuslain puitteissa.
Tekijänoikeusteollisuus luonnollisesti viittaa teollisuuteen, jonka tuotteet ovat tekijänoikeuden alaisia.
“En myöskään tunne ketään, joka olisi halukas suojaamaan tekijänoikeuksilla kieltä, tapoja tai ajatuksia. ”
Mitäs kulttuuriteokset sitten pohjimmiltaan ovat elleivät tekijänsä ajatuksia? En minäkään tiedä ketään joka haluaisi maksaa korvauksia kielen käytöstä, mutta se kertoo lähinnä tekijänoikeuksien kannattajien epäjohdonmukaisuudesta.
“Siis asioita, joilla ei ole tekijää.”
Mitenkäs ne sitten ovat syntyneet, jollei niitä kukaan ole tehnyt?
“Se johtuu lähinnä siitä, että osaa kulttuurista on vaikeampi suojata oikeuksien loukkauksilta. Kun piraatti ei tunne koko oikeudenmukaisuuden käsitettä, niin hän katsoo heikon suojauksen luvaksi loukata toisen oikeuksia.”
Niin, syy sille, että saat vapaasti käyttää Orwellin ajatuksia ei ole siinä, että tekijänoikeuksien ajajat olisivat sitä mieltä, että se on oikein, vaan siksi, että he eivät sitä pysty helposti estämään. Toivonkin, että olet sanojesi mittainen mies etkä moraaliton piraatti, ja kaivat esiin Orwellin teoksien tekijänoikeuksien haltijan tilinumeron ja teet pienen lahjoituksen tässäkin keskustelussa Orwellin työn hyväksikäyttämisesi vuoksi.
“Eli kun “normaali” moraalikäsitys pitää erityisen tuomittavana loukata heikkojen ja puolustuskyvyttömien oikeuksia, piraatit näkevät asian päinvastoin.”
No, minä en kutsuisi tekijänoikeusteollisuutta heikoksi ja puolustuskyvyttömäksi. Enkä edes niitä kulttuurin tekijöitä, jota suojaa vahva tekijänoikeuslaki. Jos joku on heikko ja puolustuskyvytön, niin se on sellaisen kulttuurin tekijä, jota tekijänoikeuslaki ei suojaa.
toddorbert
Sovitaanko niin, että jatkamme keskustelua sen jälkeen, kun olet ottanut selvää mitä tekijänoikeuksilla tarkoitetaan, ja mitä niillä ei tarkoiteta. En edellytä mitään syvällistä perehtymistä, vaan aivan pintapuolinen tutustuminen riittää.
Sinun satunnaisesti poukkoilevista mielikuvista olisi psykologian näkökulmasta mielenkiintoista keskustella, mutta tekijänoikeuksiin sillä keskustelulla ei olisi mitään kosketuspintaa.
Oletan, että edellinen tarkoitti, että et ole halukas maksamaan Orwellin työn hyväksi käyttämisestä korvausta tekijänoikeuksien haltijalle (Joudun tekemään oletuksia kun et vastannut yhteenkään kysymykseeni). Jätetään harjoitustehtäväksi selvittää mitä maksuhaluttomuus kertoo suhteestasi tekijänoikeuksiin ja vastaushaluttomuus/kyvyttömyys keskustelutaidoistasi.
toddorbert
Joudut tekemään oletuksia, koska et ole jaksanut, monen muun piraatin tavoin, perehtyä tekijänoikeuksiin.
Tekijänoikeudessa ei ole kyse halukkuudesta maksaa, eikä siinä ei ole kyse jokaisen vapaasti määriteltävissä olevasta asiasta. Tekijänoikeudessa on kyse laissa määritellystä asiasta.
Aloita vaikka tästä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus
Pekka,
Otan tässä esimerkkina Rastimo jota olet käyttänyt esimerkkinä täällä. Kyseinen henkilö toimii elokuva-alalla. Ajatellaan elokuvaa ja sen tekijäinoikeutta. Oikeudet esim Myrsky elokuvaan omistaa Stormheart Oy Ltd niminen tuotantoyhtiö. Se omistaako Rastimo tästä yhtiöstä osuutta en ole kiinnostunut. Näin voi olla todennäköistä. Tekijäinoikeusrikokset ja rikkomukset koskien tätä tiettyä elokuvaa kohdistuvat oikeudet tähän omistajaan yhtiöön.
Se että Rastimo on tehnyt töitä palkkansa eteen niin siinä ei ole mitään omituista, sitä tehdään tässä maassa vielä hallituksen estelyistä. Kukaan meistä ei vie kreditiittiä Rastimon töistä, sen Rastimo saa pitää ihan vapaasti.
Rastimo ei _omista_ tekijäinoikeuksia Myrskystä muuten kuin mahdollisesti tuotantoyhtiön osakkuuden kautta. Muutoin Rastimo on samassa asemassa niinkuin muutkin duunarit.
Tässä ylempänä sanoit piraatteiksi henkilöitä jotka vievät leivän kultttuurin tekijöiden suusta. Mene sitten Sanoma Magazines sivuille vääntämään tikusta asiaa koska ko yritys vie ammattivalokuvaailta tekijöinoikeuden ottamiinsa kuviin antamalla ota taikka jätä tarjouksen. Mieti kuka on piraatti ja mistäkin syystä ja millä motiiveilla.
matsukan
Tekijänoikeudet syntyvät tekijälle, joka voi hallinnoida niitä yksityishenkilönä tai esimerkiksi tuotantoyhtiön kautta. Sen lisäksi hän voi tietysti myydä ne pois.
Olennaista on, että ne syntyvät alunperin teoksen tekijälle.
Toisin kuin piraatit, Sanoma Magazines ei vie tekijänoikeuksia keneltäkään. Se voi yrittää hankkia niitä epäreilulla sopimuksella, mutta se on aivan eri asia, koska kenenkään ei tarvitse epäreilua sopimusta allekirjoittaa.
Pekka, lainaan erästä keskustelijaa:
“Eiköhän olisi syytä vähan perehtyä keskusteltavaan aiheeseen ennen kuin tarttuu näppäimistöön”
Tässä keskustellaan siitä miten asioiden pitäisi olla, ei miten ne ovat. Keskustelun jatkaminen on vaikeaa jos et ymärrä näiden käsitteiden eroa.
toddorbert
Kyllä minä olen keskustellut sekä siitä, kuinka asioiden pitäisi olla, että siitä, kuinka asiat ovat.
Sinun kommenttisi koskien “maksuhaluttomuuttani” sisälsikin tuplabugin.
Siinä oletettiin olemassa oleva todellisuus erilaiseksi kuin se on.
Eli että olisin käyttänyt Orwellin teosta tekijänoikeuden vastaisesti ja korvausta vaativalla tavalla. Niinhän ei missään nimessä nykyisten säädösten mukaan ole.
Sen lisäksi ilmeisesti oletit, että minä vaatisi tai tahtoisin tekijänoikeuteen muutoksia tai tiukennuksia. Sekään ei pidä paikkaansa. Minusta tekijänoikeudet eivät kaipaa mitään laadullisia muutoksia. Ainoa muutos joka olisi minusta hyvä ja perusteltu, olisi oikeuden muuttaminen pysyväksi, jos kohta sillä ei olisi juurikaan käytännön merkitystä.
Pekka,
luuletko että freelancer kuvaajilla on muuta vaihtoehto kuin suostua Sanoma Magazine:ksin tarjoamaan vaihtoehtoon? Et suostu olet mustalla listalla ja olet ulkona isosta osasta bisnestä?
“Se voi yrittää hankkia niitä epäreilulla sopimuksella, mutta se on aivan eri asia, koska kenenkään ei tarvitse epäreilua sopimusta allekirjoittaa.”
Vähän niinkuin kuluttajalta voi yrittää pyytää rahaa epäreiluilla sopimuksilla, mutta kenenkään ei tarvitse semmoisesta maksaa? Tekijä jää tuolla logiikalla turhaan kahden tulen väliin. Toisaalta jos haluaa rahaa niin suuret yhtiöt voivat päättää yleiset epäreilut sopimukset ja vaihdat alaa jos ei kiinnosta. Toisaalta kuluttajat voivat jättää teollisuuden tuhoamat tuotteet maksamatta tuon ankean sopimuksenkin tekemisen jälkeen. Sinällään piraatit ovat tässä asiassa sinua enemmän tekijöiden puolella, että piraatit ovat kiinnostuneita miettimään keinoja oikeuksien siirtämisestä tekijältä kokonaan pois edes sopimuksilla.
Yleistät jatkuvasti “piraatit sitä ja tätä”, vaikka todellisuudessa piraattejakin on moneen lähtöön. Ilmeisti ymmärrät sanan piraatti vielä niin kuin se sana ymmärrettiin 10 vuotta sitten. Jatkuva haukkuminen ärsyttänee erityisesti niitä piraatteja, jotka erehtyvät maksamaan teoksista välillä jotain. Kiinnostus maksaa mistään mitään tottakai vähenee koko ajan, mikä ei ole yhtään hyvä asia, koska tänä päivänä maksaminen on ihan aikuisten oikeasti kiinni vain ja ainoastaan kiinnostuksesta tehdä niin. Ei kukaan halua kitisijöitä ja idiootteja rahallisesti tukea. Pelkästään ilmaiseksi kopioivia piraatteja tuskin kiinnostaa osallistua edes koko debattiin – senkun vaan kopioi.
“Materiaalisessa ja immateriaalisessa tuoteessa on ainakin se ero, että toisen luvattoman kopioinnin piraatit (PP) hyväksyy, mutta toisen ei.”
Mistähän tuonkin olet keksinyt? Tottakai piraatit sallivat myös materiaalisten tuotteiden epäkaupallisen kopioinnin.
matsukan
Sanoman tarjoama sopimus on minustakin sikamainen ja törkeydessään se lähenee piratismia.
En ole perillä viimeisistä käänteistä, enkä tiedä mikä on tilanne tänään. Tiedätkö sinä, onko asiasta tullut markkinaoikeuden lopullista päätöstä.
http://www.finnfoto.fi/ajankohtaista/sanoma-newsille-valiaikainen-kielto-tarjota-free-sopimustaan/
Mikko
Tekijä voi vaihtaa markkinointikanavaa, tai markkinoida itse, jos välittäjä pitää tuotteella omia ja tekijän etuja vahingoittavia ehtoja.
Yritysten keskinäiset sopimukset toiminnan järjestämisestä ja ehdoista ovat kilpailulainsäädännöllä kiellettyjä. Piraatithan tietysti hyväksyvät kartellit, koska ajattelevat omallakin kohdalla että vain kivoja lakeja tarvitsee noudattaa.
“Kiinnostus maksaa mistään mitään tottakai vähenee koko ajan, mikä ei ole yhtään hyvä asia, koska tänä päivänä maksaminen on ihan aikuisten oikeasti kiinni vain ja ainoastaan kiinnostuksesta tehdä niin.”
Näin voi minusta kirjoittaa vain piraatti, jolla ei ole edes velttoa moraalista selkärankaa.
“Kiinnostusta” noudattaa lakeja ja sopimuksia, sekä kunnioittaa toisten ihmisten oikeuksia, kutsutaan moraaliksi tai oikeudentunnoksi.
On todella valitettavaa, että meillä on poliittinen puolue, joka pyyhkii tällä yhteiskuntamme perustalla takapuolensa.
Vähän vain päivitystä omiin uteluihini.
Sanoma keissille ollaan näköjään hakemassa valituslupaa KKO:sta.
ja vielä linkki
http://www.journalistiliitto.fi/@Bin/787409/SN_valituslupahakemus.pdf
“Tekijä voi vaihtaa markkinointikanavaa, tai markkinoida itse, jos välittäjä pitää tuotteella omia ja tekijän etuja vahingoittavia ehtoja.
Yritysten keskinäiset sopimukset toiminnan järjestämisestä ja ehdoista ovat kilpailulainsäädännöllä kiellettyjä.”
Valitettavasti media-alalla vallitsevat “yleiset käytännöt”, joihin Sanomakin oman sopimuksensa perustaa. Toisin sanoen suurilla yrityksillä on selvästi olemassa herrasmiessäännöt siitä, miten alalla toimitaan ja niitä myös noudatetaan aika hyvin. Esimerkiksi uusien CD-levyjen hinnoilla ei paljon kilpailla. Kartellistahan tässä on toki kyse, mutta sitä vastaan on kyllä lain avulla varsin vaikea hyökätä. Samanlaista herrasmieshinnoittelua toki harrastetaan monessa muussakin paikassa. Johan tuo asia opetetaan koulussakin.
Toki on olemassa myös pienempiä aitoa kilpailua harrastavia firmoja, mutta jos esimerkiksi kaupallisen musiikin puolella 4 yritystä hallitsee lähes 100% markkinoista ja levityskanavista eikä kilpaile keskenään, niin tekijöillä on itse asiassa aika vähän vaihtoehtoja. Olet joko touhussa täysin mukana tai sitten et juuri ollenkaan.
“Näin voi minusta kirjoittaa vain piraatti, jolla ei ole edes velttoa moraalista selkärankaa.”
Minun on valitettavasti tuotettava sinulle pettymys, koska olen huomannut olevani tekijä/korporaatiomyönteisimpiä piraatteja tässä puolueessa ja valmis suurimpiin joustoihin. Lisäksi rahaakin tulee käytettyä huolella valittuihin nykymaailmassa eläviin kohteisiin.
Olen myös tässäkin ketjussa useampaan otteeseen jo puhunut moraalista ja vaikka on mahdollisuus ottaa ilmaiseksi, niin moraalinen oikeutus siihen ei ole oletus vaan se voidaan saavuttaa vain tiettyjen asioiden kautta, kuten esimerkiksi jos ei ole oikeasti rahaa tai ei pidä kokeilemastaan tuotteesta.
Hyvänä nyrkkisääntönä voisikin pitää, että jos katsot leffan loppuun, niin maksa siitä. Jos pelaat pelin loppuun niin maksa siitä. Jos kuuntelet biisin yli 3 kertaa, niin maksa siitä. Nuo ovat esimerkkejä siitä, että tuotteesta on kyllä pidetty riittävästi.
Moraalista ongelmaa pitäisi pyrkiä vähentämään eikä kasvattamaan sitä sinun kaltaisten ihmisten tekemällä jyrkällä vastakkainasettelulla, joka on omiaan ajamaan ihmisiä entistä enemmän “ääripiraateiksi”. Syyllistämällä kuluttajia heidän kuluttamisestaan ei taatusti seuraa mitään hyvää. Ihmiset, jotka eivät koskaan osta mitään tuskin tulevat tänne puolustelemaan itseään, koska – kuten itsekin sanoit – he tietävät tekevänsä väärin, eikä siinä ole mitään puolusteltavaa.
Älä provosoidu liikaa puolueen nimestä, vaikka sillä pieni provokatiivinen funktio oli tarkoitus ollakin. Piraatteja on monenlaisia.
Pekka, ihmismassoilla ei ole kollektiivista tahtoa tai kollektiivista moraalia tms. kuten esim Star Trek -sarjan Borgeilla. Nämä eivät myöskään ole sellaisia suureita joista voi kovin yksiselitteisesti laskea keskiarvoja.
“Eli että olisin käyttänyt Orwellin teosta tekijänoikeuden vastaisesti ja korvausta vaativalla tavalla. Niinhän ei missään nimessä nykyisten säädösten mukaan ole.”
En missään tapauksessa ole väittänyt, että olisit käyttänyt nykyisten tekijänoikeuslakien vastaisesti. Minä en ole hetkeäkään keskustellut siitä miten tekijänoikeudet tällä hetkellä ovat, vaan siitä, miten niiden pitäisi olla, joten kaikki kuvitelmasi siitä mitä olen sanonut nykyisiin tekijänoikeuksiin liittyen ovat itse rakentamiasi olkiukkoja.
“Sen lisäksi ilmeisesti oletit, että minä vaatisi tai tahtoisin tekijänoikeuteen muutoksia tai tiukennuksia.”
En olettanut tuotakaan olkiukkoa. Minulle on täysin selvää, että haluat pitää nykyisen tilanteen, jossa toiset kulttuurin tuottajat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Minä olen vain yrittänyt perustella, miksi sinun kantasi on minun moraalikäsitykseni mukaan epämoraalinen, ja mitä tekisit jos olisit johdonmukainen. Siis jos johdonmukaisesti olisit sitä mieltä, että kulttuurin tekijän työn hyväksikäyttämisestä pitää maksaa korvaus, kaivaisit sen orwellin perikunnan tilinumeron. Jos/kun taas olet sitä mieltä, että mielivaltaisesti joskus pitää ja joskus ei, niiin mikäs siinä. Mutta älä ylläty jos joku syyttää sinua tekopyhäksi, kun toisaalta vaadit korvausta kulttuurin tekijöille kulttuurin käyttämisestä, mutta et ole sitä itse halukas maksamaan. Minun moraalikäsitykeni mukaan taas kulttuurin pitäisi olla tasa-arvoista ja vapaata. Juuri siksi, että sitä ei kukaan pysty yksin luomaan. (Muistutettakoon, että olen valmis joustamaan moraalikäsityksestäni, jos se joustaminen voidaan osoittaa lisäävän hyvinvointia.)
Mikko
Herrasmiessäännöt ja yleiset käytännöt eivät ole välttämättä kilpailulainsäädännön vastaisia. Jos ne ovat, niistä on tietysti syytä ilmoittaa kilpailuviranomaisille.
Noista periaatteista, joilla sinä päätät varastatko vai ostatko tuotteen, ei voi sanoa muuta kuin että ne löyhkäävät todella vastenmielisesti egoismille ja narsismille.
Harri
Lajityypillinen käyttäytyminen ei tarkoita sitä, että ominaisuus olisi kollektiivinen.
Eikä se, että luokkamuuttujasta ei voi laskea keskiarvoja, tarkoita että niistä ei tarvitse välittää.
toddorbert
Kirjoitit:
“Oletan, että edellinen tarkoitti, että et ole halukas maksamaan Orwellin työn hyväksi käyttämisestä korvausta tekijänoikeuksien haltijalle”
Kuinka tästä kirjoittamastasi lauseesta ilmenee, että et käsittelen nykyisyyttä, vaan tuntemattoman ajattelijan hahmottelemaa tulevaisuutta?
Käymässämme keskustelussahan kumpikaan meistä ei ole edes sivunnut sellaista ajatusta, että po. tilanteessa tulisi maksaa Orwellin perikunnalle tekijänoikeusmaksuja.
“Johdonmukaisella” tarkoitat ilmeisesti Piraattipuolueen johdon mukaisia käsityksiä. Muuten johdonmukaisuushöpinöissäsi ei ole mitään johdonmukaisuutta.
Minähän en nimittäin vaadi mitään epämääräistä korvausta kulttuurin tekijälle siitä, että hänestä puhutaan, tai hänen nimensä mainitaan keskustelussa. Minä vaadin ainoastaan että tekijänoikeuden alaisen materiaalin käytössä toimitaan poikkeuksetta lakien ja asetusten mukaisesti.
Pekka, selittäisitkö seuraavan valossa tarkemmin kollektiivisen ominaisuuden ja lajityypillisen käyttäytymisen eron. “Kyllä meidän demokratiamme idea ja ihanne on se, että kansan edustajat muovaavat valtiopäivillä laeiksi päättäjien, eli kansalaisten, kollektiivisen tahdon, arvot ja moraalin.”
Harri
Myönnetään.
Käytin sanaa “kollektiivine” huolimattomasti, tai ainakin eri merkityksessä kuin “Star Trek -sukupolvi”. Moraaliset tunteet eivät ole ihmisillä kollektiivisia siinä mielessä, että ne koettaisi yhteisesti, kuten oletan näiden mainitsemiesi “borgien” kohdalla olevan.
Kun lainsäädännössämme muodostetaan ihmisten kollektiivinen tahto, se on oikeastaan vain demokratian pelisääntöjen mukaan rakennettu yhteinen tai enemmistön tahto. Kollektiivisuus on siis tavallaan keinotekoista, tai ainakin merkityssisällöltään erilaista kuin “borgien” kollektiivinen moraali.
Pekka, toisin sanoen pointtisi on, että (Suomessa) lait säätää demokraattisesti valittu eduskunta? Tästä olen pitkälti samaa mieltä.
pekka,
väität meitä piraatteja varkaiksi ja löyhän moraalin omaaviksi henkilöiksi. Aivan samalla tavalla voin piraattina väittää vihreitä fasisteiksi koska vihreät haluavat vaientaa kakki muut mielipiteet jotka eivät käy vihreitten ajatusten kanssa yksiin. Tästä esimerkkinä vois heittää esimerkkinä esim braxin ajama ennakkosensuuriin tähtäävä lakiesitys,
Esim Halla-aho kirjoittaa omassa blogissa:
Vihreiden omalta kohdalta tilanne on siis äänestäjän kannalta selvä kuin pläkki. Puolueessa ei tulla sallimaan minkäänlaista kriittistä ajattelua maahanmuuttokysymysten suhteen, piste. Outoa sen sijaan on, että omien rivien puhdasoppisuuden vaaliminen ei Vihreille riitä. Vihreät antavat määräyksiä myös muille puolueille.
Ok,
vastaus moraaliin ja siihen kysymykseen miksi jollakin suomen kansalaisella olisi oikeus Rastimon töihin :
Suomen elokuva-säätiön tuki.
En löytänyt tähän hätään paljonko esim Myrsky on saanut tukea mutta olen melko varmaa siitä se elokuva saanut huomattavaa tukea verorahoista.
ses.fi sivulta löysin esim. tukipäätöksiä Röhr yhtiöille jotka kattaa melkein pa joåpuolet elokuvan budjetista. Suurimmat tuet on noin 700 000 euroa per elokuva. Joka kuukausi tuetaan elokuvateollisuutta milli pari tyyliin. tukea on saanut esim elokuvateattereiden kunnostukseen (ok), kotimaisten ja ulkomaisten tuotantoon monessa eri vaiheessa ennen ja jälkeen ( jälkitukea jopa 180000 per elokuva… mmmh) sekä muunnuassa markkintointi levitystukeen (saajajina esim Sandrew Metronome Distribution Finland, ja Walt Disney Studios Motion Pictures Finland, mielenkiintoista kaupalliset firmat). Sekä myöskin tukea on annettu mm. ohjaajien ulkomaanreissuihin joskin tukipäätökset on olleet nappikauppaa (200 -1000 euroa) verrattuna elokuvien ja dvd kopioiden tekemiseen tehdyt päätökset.
Jos minun verorahojani käytetään tukemiseen niin aivan hyvin voin vaatia ko. elokuviin CC-lisensointia.
Jos kerran elokuvia tuetaan isoilla rahasummilla niin miksi esim. Rastimo kehtaa valittaa epäkaupallisesta kopioinnista? Olkoonkin että kannatan sitä ihmiset nauttivat elokuvista teatterissa ja vuokraavat filmit videovuokraamoista mikäli eivät pääse elokuviin.
Harri
Hyvä, että olemme päässeet yksimielisyyteen edes siitä, että meillä lainsäädäntötyön tekee eduskunta.
Varsinainen pointtini se ei kuitenkaan ollut.
Pointti oli, että lainsäädäntötyön perustana on käsitys oikeasta ja väärästä, eli moraaliset tunteet.
matsukan
Toki voit väittää vihreitä fasisteiksi.
Oman uskottavuutesi vuoksi väitteelle tosin kannattaisi ennen sen laajempaa esittämistä miettiä Halla-Ahon auktoriteettiin vetoamista vankempia perusteita.
Jos taas yhteiskunnan tuki riittää perusteeksi sosialisoinnille, niin mitähän se mielestäsi tarkoittaa maataloustukien, kotihoidontuen tai lapsilisän suhteen?
Raukko kirjoitti:
“Pointti oli, että lainsäädäntötyön perustana on käsitys oikeasta ja väärästä, eli moraaliset tunteet.”
Yleensä, juu, mutta ei se ihan näin yksiselitteistä ole. Esim. kannabiksen laittomuutta on vaikea perustella moraalilla. Puolisonsa pettäminen taas on moraalitonta, muttei laitonta.
Molemmissa esimerkeissä taitaa löytyä maita, joissa nämä asiat ovat laillisia tai laittomia?
Pekka
moraali vaihtelee ajan, kulttuurin, olinpaikan ja taustan mukaan. Siihen vaikuttaa monia asioita ja jotkut moraalin osa-alueet ovat yleismaailmallisimpia kuin toiset. Siitä mikä on oikein ja väärin vaihtelee henkilöstä toiseen. Siinä missä mistä sinusta on väärin kopioida aineetonta bitti mössöä ilman ‘lupaa’ on toiselle ihan arkipäiväistä toimintaa.
En lähde väittelemään maataloustuista, kodinhoidosta taikka lapsilisistä koska ne ei vie tällä palstalla PiPu:n asiaa eteenpäin. Mahdolliset Pipu:n kansanedustajat joutuvat ratkaisemaan noita asioita edessäpäin mutta se on heidän ongelmansa heidän työssään.
Pekka, kenen? Minun, sinun vai EU-komissaarin?
Harri
Sinun, minun ja EU-komissaarin.
Meillä on sellainen demokratiaksi kutsuttu järjestelmä, jossa jokainen saa arvonsa ja ajatuksensa mukaan lainsäädäntötyöhön. Se tapahtuu valitsemalla itselleen edustaja kansanedustuslaitokseen.
Tästä järjestelmästä kannattaisi ottaa selville ainakin perusteet, kun olen ymmärtänyt, että myös PP on pyrkimässä osaksi sitä.
Järjestelmän toimivuudesta voimme tietysti keskustella, mutta toimii se minusta joka tapauksessa paremmin kuin anarkiaan ja omankädenoikeuteen perustuva järjestelmä, jota käytännön piraatit noudattavat.
matsukan
Arkipäiväisyys ei tee moraalittomasta toiminnasta moraalista, vaikka tämän väitteen kopio tuleekin toistuvasti vastaan piraattien kanssa keskustellessa.
Yksittäisissä asioissa, kuten kulttuurissa sallitun huumeen kohdalla, on tietysti eroja. Yleiset periaatteet sen suhteen, mikä koetaan vääränä tai oikeana, noudattelevat kuitenkin tiettyjä kaavoja ja ovat kulttuurista riippumattomia.
HMS
Ei sinun tarvitse ryhtyä maataloustuista tai muista yhteiskunnan tuista keskustelemaan, mutta voisit tietysti jatkaa keskustelua siitä aiheesta, jonka itse aloitit, eli oikeuttaako yhteiskunnan tuki sosialisointiin, kuten sinä asian esitit?
HMS ja matsukan
Sorry.
Kommenttini lipsahtivat väärin päin, eli yrittäkää asettua toistenne asemaan.
““Oletan, että edellinen tarkoitti, että et ole halukas maksamaan Orwellin työn hyväksi käyttämisestä korvausta tekijänoikeuksien haltijalle”
Kuinka tästä kirjoittamastasi lauseesta ilmenee, että et käsittelen nykyisyyttä, vaan tuntemattoman ajattelijan hahmottelemaa tulevaisuutta?”
Siinä käsitellään nykyisyyttä. Mutta siinä ei käsitellä nykyistä tekijänoikeuslainsäädäntöä vaan sinun nykyistä moraalitajuasi ja sen johdonmukaisuutta (tai lähinnä sen puutetta).
“Minä vaadin ainoastaan että tekijänoikeuden alaisen materiaalin käytössä toimitaan poikkeuksetta lakien ja asetusten mukaisesti.”
No, täällä keskustellaan lakien muuttamisesta. Tämän täytyy siis tarkoittaa jompaa kumpaa seuraavista:
1. Mielestäsi lakeja ei saa muuttaa ja laki = moraali. Eli tyttöjen ympärileikkaus on moraalisesti hyväksyttävää siellä missä laki sen sallii.
2. Nykyiset tekijänoikeuslait vastaavat pilkulleen moraalikäsitystäsi, joten lakeja ei pidä muuttaa. Tällöin on mielestäsi täysin moraalisesti hyväksyttävää, että käytät hyväksesi joidenkin kulttuurin luojien työtä vapaasti ilman korvausta, mutta toisten työn hyväksikäyttöä ilman korvausta (paitsi tietysti niissä tapauksissa joissa lain suoja on heikko) et hyväksy. Eli toiset ovat sinun moraalikäsityksesi mukaan tasa-arvoisempia kuin toiset.
Pekka, minun on vaikea nähdä mitään “yleistä moraalikäsitystä” minun, sinun ja komissaarin “moraalisten tunteiden” yhtymänä. Demokraattinen prosessi ei edes teoriassa takaa että jokin sumea “kollektiivinen” moraalikäsitys toteutuisi lainsäädännössä.
Urbaani sanakirja sosialisoinnista:
“Varastaa, viedä luvatta, ottaa omaan käyttöön…”
Hassua miten yhteiskunnan tuella tehty elokuva voitaisiin varastaa taikka viedä luvatta koska esimerkiksi jos elokuvaa on tuettu rahasummalla mikä vastaa yli puolta sen budjetistä.. Yhteiskunta omistaa sen siihen elokuvaan panostetulla osuudella. Mielestäni yhteiskunta voi hyvin vaatia erinnäisiä etuuksia myös kansalaisilleen omistamaansa omaisuuteensa. Yksi tämmöinen toteutustapa voisi olla esim. CC lisenssointi, DRM:n kieltäminen teoskopioista esimerkkejä näin heitelläkseni…
Ainakin PP UK omassa manifestissa on saman kaltaisia vaatimuksia joten kait nämä myös PP suomen asialistalle tulevat, tulevathan?
Harri
Ihmiset ovat hyvin eteviä tunnistamaan muissa ihmisissä petoksen sovitussa sosiaalisessa sopimuksessa. Tätä vastavuoroisuutta herkeämättä tarkkailevaa “elintä” aivoissamme voidaan tutkia ns. Watsonin testillä ja sen on todettu toimivan hyvin samalla tavalla kulttuurista riippumatta. Tämä tuo ihmiselle aivan erityislaatuisen kyvyn hyödyntää vastavuoroisuutta, vaihtaa palveluksia vastapalveluksiin ja korjata näin sosiaalisen elämän synnyttämän hyödyn hedelmät. (Vapaasti Ridleytä lainaten) Tähän ominaisuuteen minusta perustuu varsin pitkälle lajillemme tyypilliset moraaliset tunteet.
Tätä vastavuoroisuuden periaatetta ja sosiaalisen sopimuksen kunnioittamista piraatit rikkovat minusta hyvin selkeästi, ja siksi normaalilla (tavanomaisella) moraalilla varustettu yksilö kokee piraatin toiminnan epäreiluna.
Osalla piraateista saattaa tietysti ollakin keskimääräisestä selkeästi poikkeava moraali, mutta piratismia harrastavista useimmilla kyse lienee siitä, että he tietävät anonymiteetin takana olevansa suojassa tältä sosiaalisen sopimuksen rikkomista tarkkailevalta kanssaihmiseltä.
matsukan
Jos yhteiskunnan antamaan tukeen liitetään ehto tekijänoikeuksien siirtymisestä yhteiskunnalle, niin asia on akvarelli.
Olennaista kuitenkin on, että tekijälle sanotaan ENNEN hänen työhön ryhtymistä, että työn tulos tullaan sen valmistuttua sosialisoimaan.
Ja vaikka tekijänoikeudet siirtyisivätkin sopimuksella yhteiskunnalle, ei se silloinkaan tarkoita, että kuka tahansa pikkupiraatti saa teosta vapaasti käyttää. Eihän valtion materiaalinenkaan omaisuuskaan ole jokaisen kansalaisen vapaasti käytettävissä.
Pekka, onko tämä Watsonin testi sama jota käytetään kun ranteeseen koskee? Biologiset, myötäsyntyiset (evolutionaariset) seikat vaikuttavat toki ajatteluun ja sitä myöten moraaliin. Kuitenkin vallitsevat moraalikäsitykset muuttuvat joskus hyvinkin nopeasta kulttuurin sisällä, kun taas evolutionaaristen muutosten olen ymmärtänyt olevan kovin paljon hitaampia. Tämä vuoksi arvelisin kuitenkin kulttuurillisten, opittujen, seikkojen olevan paljon olennaisempia.
Harri
Testin soveltuvuutta ranteenpakotukseen voi varmasti jossain vaiheessa testata itselläsi, ja raportoida tuloksista sitten vaikka tänne piraattiblogiin.
Käsitys, että moraaliset tunteet muuttuisivat nopeasti kulttuurievoluution seurauksena, on kyllä virheellinen tai oikeastaan pinnallinen. Samojen moraalisten tunteiden perustalta voidaan rakentaa lukematon määrä erilaisia kulttuurisia sovellutuksia. Silti myös kulttuurisesti hyvin eristyneenä eläneet achuar-heimon ihmiset ovat eteviä huomaamaan sosiaalisiin sopimuksiin kohdistuvia petoksia. Väitänkin, että myös he kokisivat piratismin vastavuoroisuuden loukkauksena ja sosiaalisen sopimuksen rikkomisena.
Pekka, tässä ei juuri tuloksia näy, mutta ainakin metodi pähkinänkuoressa http://www.youtube.com/watch?v=ZOD-4ItpTa0.
Ilmeisesti määrittelet moraaliset tunteet erillään moraalista? Tarkempi määrittely on tarpeen jotta ymmärrän mistä puhutaan.
Harri
Kerrotko hieman siitä päättelyketjustasi, jonka perusteella oletat moraalisten tunteiden löytyvän ranteesta?
Se voisi auttaa meitä muita yleisemminkin ymmärtämään “piraattilogiikkaa”.
Jos olet oikeasti kiinnostunut siitä, mistä yrität keskustella, niin tutustu tähän antamaani lähteeseen.
http://blog.piraattipuolue.fi/2010/03/piraattiradio15/#comment-1913
Linkitetäänpä vielä,
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/moraaliin-tarvitaan-seka-jarkea-etta-tunnetta
. Yhdysvalloissa MIT-yliopistossa tehty tutkimus osoittaa että moraalisiin päätelmiin tarvitaan paitsi teon analyyttinen, älyllinen arviointi, myös tunnetason kokemukset.
eli tunne ja teon analyyttinen päättely muodostaa moraalin.
Tähän lisäisin myös tausta ja ajankohta. Eli
Pekka, siitä en tiedä mitään, mutta tämä on Watsonin testi: http://www.wheelessonline.com/ortho/watson_test . Enhän minä näistä juuri ymmärrä, nöyränä otan opetusta vastaan.
Mikä on tarkalleen moraalisten tunteiden ja moraalin ero sinun ajattelussasi?
Pekka, mitä luulet että maailmassa tulee tapahtumaan, kun joskus keksitään laite, millä voi kopioida materiaa? Autot, perunat, kalkkunat, kerrostalot, laivat, kaikki menee.
Tulisiko oikeus kopioida henkilöauto pysyä henkilöauton suunnittelijalla? Talon suunnittelija saisi kopioida suunnittelemiaan taloja. Jos ostaisit auton, niin et saisi sitä kopioida naapurille. Tai jos ostaisit porkkanan, et saisi sitä kopioida loppuperheelle.
Mielenkiintoista olisi kuulla kantasi.
Harri
Erilaisia testejä, jotka ovat saaneet nimen Watsonin mukaan, löytyy helposti useita.
Mielenkiintoinen ja “piraattilogiikkaa” selventävää olisi kuulla, kuinka sinä päädyit valitsemaan niistä juuri ranteeseen liittyvän testin. Tai oikeastaan mielenkiintoista olisi kuulla, miksi et suostunut katsomaan, mihin viittasin, vaikka olin sen varsin yksiselitteisesti määritellyt.
Eli miksi valitsit tarjotun viitteen sijaan irrationaalisen arvauksen?
Moraalin ja moraalisten tunteiden ero on veteen piirretty viiva, ja moraalin yksiselitteinen kuvaaminen ja määrittely on mahdotonta. Silti useimmat ihmiset tunnistavat “oikean ja väärän” hyvin yhdenmukaisesti, etenkin silloin kun on kyse sosiaalisen sopimuksen rikkomisesta.
Lasse
Esittämästäsi kysymyksestä on keskusteltu tässä blogissa aikaisemminkin, ja silloin esitin tällaisen materiaa tyhjästä luovan laitteen lopettavat teknisen kehityksen melko täydellisesti.
Keskustelussa ei tullut esiin mitään sellaista, joka olisi saanut minut arvioimaan kantaani uudestaan.
Olisiko tämä teknisen kehityksen pysähtyminen hyvä vai huono asia, on sitten kokonaan oma juttunsa.
Pekka, kysyinkin myös, että pitäisikö mielestäsi tällaisen laitteen käyttöoikeudet rajata tietyille tahoille? Tähän nöyrästi haluaisin kuulla mielipiteesi. Sehän estäisi pelkäämäsi teknisen kehityksen romahtamisen, koska voitaisiin estää ihmisiä pääsemästä käsiksi “runsauden sarveen” ja yltäkylläisyyteen.
Lasse
Mielestäni ihmiskunta pitäisi rajata ulos sellaisen laitteen käyttöoikeuden haltijoista. Parasta olisi tietysti hävittää lopullisesti koko laite.
Vaikka sitä kuinka tiukasti valvottaisi, niin aina on olemassa riski, että se joutuu vaikkapa Timo T. A. Mikkosen käsiin, ja kohta meillä on tällä pallollamme vaivoina 10 miljardia Timo T.A. Mikkosta.
Pekka
Heh, ei kehnompi vastaus. Pidin eritoten Timo T.A. Mikkoskohdasta.
Sellainenkin päivä varmaan vielä nähdään, että joku tuollaisen laitteen keksii, mutta jos ajatellaan nykypäivää, niin meillähän on laitteet millä voidaan immateriaalia kopioida ja levittää rajoittamattomasti. Tässäkin ollaan siinä tilanteessa, että joku sitä luvattomasti käyttää ja tulee myös käyttämään jatkossakin.
Jos harrastelija”piraatteja” ruvetaan jahtaamaan ajojahdeilla ja rangaistukset kovennetaan, tullaan siihen pisteeseen, että homma siirtyy ammattilaisten käsiin. Ammattilaiset kantavat riskit ja haluavat siitä myös maksun. Ts. piratismi siirtyy mafian käsiin. Nykytilanteessahan järjestäytyneen rikollisuuden pyörittämä piraattibisnes immateriaalissahan ei juurikaan kukoista internetin kattavan tarjonnan ansiosta.
Tämä piratismi käy nykytekniikalla niin kätevästi, että sitä ei millään keinoilla pystytä täysin kitkemään, sanoivat kenen moraalitajut mitä vaan. Jos ei haluta päätyä kieltolain kaltaiseen olotilaan ja totalitääriseen yhteiskuntaan, niin eikö olisi järkevää, jos koitettaisiin keksiä kaikkia osapuolia tyydyttäviä kompromisseja? Hyvänä esimerkkinä mainosrahoitteiset palvelut kuten vaikka spotify.
Pekka, niukoilla tiedoilla (ja riittämättömillä viitteilä) päätyy helposti väärään arvaukseen. Ne ‘oikea ja väärä’, joista sinä puhut tunnistetaan yhteisössä ja yhteiskunnassa vallitsevista säännöistä, meillä laeista. Nämä voivat toki toisinaan olla ‘kirjoittamattomia’ (eli niistä ei tarvitse erikseen mainita) mutta ne ilmenevät yhteisön käytöksessä. Sosiaalisia sovinnaisuuksia, jotka vaihtelevat kulttuurin vaihdellessa. Omistaminen ja sen erilaiset venytykset vaihtelevat hyvin voimakkaasti kulttuurista toiseen ja ajasta aikaan.
Lasse
Lähes kaikkia lakeja rikotaan enemmän tai vähemmän. Lain rikkominen ei kuitenkaan ole mikään järkevä peruste laittomuuden laillistamiseksi.
Ei piraatteja tarvitse millään massiivisella ajojahdilla ryhtyä etsimään. Satunnainen valvonta riittää, kuten useimmissa muissakin rikoksissa.
Rangaistuksia pitäisi minusta kuitenkin selvästi koventaa. Nehän ovat varsin mitättömiä. Vahingonkorvauksia puolestaan tulisi kohtuullistaa. Epäkaupallisesta piratismista korvauskatto voisi olla jossain kymppitonnin luokassa. Se olisi riittävä pelote, mutta ei johtaisi loputtomaan “velkavankeuteen”.
Harri
Tiedon käyttö oli niukkaa, mutta sen tarjonta olisi hyväksikäytettynä kyllä riittänyt estämään tekemäsi virhepäätelmän.
Oikea ja väärä tunnistetaan todellakin yhteisössä ja yhteiskunnassa vallitsevista säännöistä, meillä laeista, esimerkiksi tekijänoikeuslaista.
Pekka, laki mitä erittäin suuri osa kansasta rikkoo ilman tunnontuskia, pistää miettimään onko laki oikein ja edes kansan eduksi.
Lasse
Laki on oikein, ja noudattelee ihmisten moraalikäsityksiä, mutta olosuhteet ja ympäristö netissä ovat sellaiset, että ne vaimentavat moraalin.
Jokainen meistä tunnistaa tämän ominaisuuden itsessään – omaa moraalia ollaan helposti valmiit venyttämään, jos ollaan varmoja anonymiteetin säilymisestä.
Useimmat nettipiraatit ymmärtävät kyllä varastamisen olevan väärin ja moraalitonta, mutta anonymiteetti ja suureen massaan piiloutuminen vaimentaa tehokkaasti moraalin.
Eivät suurin osa ihmisistä koe tekevänsä väärin ladatessaan. Minäkään en.
Matsukan,
Kaisa Rastimon Myrsky on saanut 500 000 euroa elokuvasäätiön tuotantotukea (HUOM! SES:n tuet ovat veikkausvoittovaroja, eivät verorahoja). Koko budjetti oli n. 2 miljoonaa, josta vähintään puolet on koottu jostain muualta kuin yhteiskunnan varoista.
Suomi ja elokuvateollisuus ovat niin mahdoton yhtälö, että lailla on päätetty tukea kotimaista elokuvantekoa, jotta suomalainen kulttuuri voisi kukoistaa myös sillä saralla. Se, onko tässä onnistuttu laadullisesti, ei kuulu tähän keskusteluun.
Ongelma onkin siinä, että esimerkiksi Myrskyn tapauksessa valtaosa rahoituksesta lienee peräisin ns. yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta. Tämä raha on luultavasti velkarahaa, joka pitää maksaa elokuvan tuotoista. Tutkimusten mukaan keskimääräinen suomalainen elokuva pääsee hädin tuskin nollatulokseen – ja tässä kohtaa on huomioitu kaikki mahdolliset yhteiskunnan tuet. Mikäli leffa ei menesty, tuotantoyhtiö menee suurella varmuudella konkurssiin. Ja koska tuotantoyhtiöt ovat pieniä, usein 1-3 henkilön omistamia, pelissä on näiden ihmisten henkilökohtainen elämä. Pienyrittäjät (joiden joukkoon 98% tuotantoyhtiöistä kuuluu) joutuvat tuntemaan tuotantojen riskit omissa nahoissaan.
Luulen että tästä johtuu myös Kaisa Rastimon varsin tunnepitoinen suhtautuminen asiaan. Myrsky nimittäin ei menestynyt erityisen hyvin.
ymmärrän hyvin Suomalaisen elokuvateollisuuden ongelman nimittäin nimittäin on raha ja potentiaalisen kohdeyleisön määrä.
Milloin elokuva menestyy taikka on menestymättä riippuu täysin siitä miten se tavoittaa kohdeyleisönsä. Se että Rastimo syyttää kaikkia muita kuin omaa osaamistansa osoittaa huonoa ja loukkaavaa asennoitumista maksavaa asiakasta kohtaan. Rastimon nettikirjoituksista on myös huokuu hänen oma poliittinen kanta netin avoimuutta vastaan mikä ei ole ihme tietyn puolueen jäsenenä.
Se että ladataanko leffaa ‘laittomasti’ netissä ei mielestäni vaikuta leffan menestymiseen leffateattereissa mikä isojen elokuvien pääasiallinen tulonlähde. En ole katsonut Myrskyä edes laittomasti saatika sitten elokuvateatterissa mutta trailerin katsoin muutaman viikko sitten ja se ei vakuuttanut minua siitä huolimatta että trailerista huokui laadukas tekninen tekeminen. Ja huom, en aio edes katsoa yhtään Rastimon elokuvaa tulevaisuudessakaan.
Ilman Rastimon provosoivaa kirjoitusta en edes tietäisi koko elokuvasta.
@ Kommentti nro.1
“…eikä rakentavaa jatkokeskustelua synny.”
Nyt on yli sadan kommentin verran epärakentavaa p*skaa vuodatettu. Niin siinä taisi käydä, että se mikä oli todistettava tuli todistetuksi.
Pekka Raukko sai tuotua hienosti asiansa esille. Asian tiimoilta pyörii kaikenlaista diipadaapaa ja pilkunviilausta ja itse asian ydin tuntuu unohtuvan. Ryhdytään puhumaan asian ympärillä mitä ihmeellisimpiä asioita vaikka pelkkä vastaus peruskysymykseen riittäisi. Kukaan ei vaan pysty vastaamaan piratismin puolesta ilman, että korvat heiluu ja nenä kasvaa.
Mikä antaa tai miksi pitäisi antaa satunnaiselle netin tai vertaisverkon käyttäjälle suurempi oikeus teokseen kuin sen tekijällä on? Tekijä on tehnyt kuukausia, jopa vuosia esimerkiksi cd:n eteen töitä ja joku satunnainen juippi klikkaa oikean käden etusormella lataus painiketta ja a’vot. Varkaus on tosiasia.
Jaa, että varkaus? Mutku se alkuperäinen jää sille tekijälle.
Musiikki ja elokuvateollisuudessa myydään kuluttajille kopioita. On aivan sama missä muodossa kopio myydään, se on silti kopio. Jos otat kopion luvatta, miten se ei muka ole varastamista? Kukaan ei osta levyä ilman sisältöä, sisältö ostetaan ilman levyä joten sisältö on se myytävä tuote.
Hei, Anssi!
Emme voi puhua varkaudesta, koska aluperäinen ei poistu. Epäselvyyksien välttämiseksi joudumme käyttämään validimpaa terminologiaa. Waretuksen kohdalla kyseessä on tekijänoikeusrikkomus, joka käsitellään Suomen laissa täysin eri kohdassa kuin toisen omaisuuden anastaminen. Ne ovat eri asioita.
Varkaus-sanaa ei tulisi käyttää vain siksi, että tuodaan esille jonkinlainen varastamista kohtaan nouseva tunteikkuus, Varkaus ei myöskään ole oikea sana kuvailemaan mahdollisia mahdollisten tulojen menetyksiä. Kuvailemassasi lataustapahtumassa en näe mitään huolettavaa, sillä lataus ei implikoi tulojen menetystä.
“Kukaan ei vaan pysty vastaamaan piratismin puolesta ilman, että korvat heiluu ja nenä kasvaa.”
Olet varsin tervetullut soittamaan minulle numeroon 040 700 5190 tai lähettämään sähköpostia osoitteeseen joonas.makinen@piraattinuoret.fi ja sopimaan tapaamisen, jossa voit seurata korviani oikein tarkasti.
Piraateilla on lähteitä, ja voimme viitata akateemisiin tutkimuksiin. (Huomaa kuitenkin, että tekijänoikeuskesksutelun taloudelliset piirteet ovat poliittisille piraateille toissijaisia. Kantamme voidaan johtaa puolueagendan yksityisyysperiaatteista. Vaikka siis kävisi ilmi, että tiedostonjako olisi haitallista taloudelle, se tulisi silti sallia tärkeämpien asioiden kuten viestintäsalaisuuden vuoksi)
Todisteita on siitä, että tiedostonjako joko ei vaikuta yksittäisen tekijän tai yhteiskunnan talouteen tai että se jopa hyödyttää molempia. Tässä sinulle hiukan materiaalia koskien tekijänoikeussuojan kestoa, piraattien kulutustottumuksia ja teosten vapaan käytön vaikutuksia talouteen:
http://arstechnica.com/old/content/2007/07/research-optimal-copyright-term-is-14-years.ars
http://www.aftenposten.no/kul_und/musikk/article3034488.ece
http://arstechnica.com/old/content/2007/02/8813.ars
http://www.wired.com/threatlevel/2010/04/fairuse-economy/
(Voit tarvittaessa käyttää esimerkiksi translate.google.com-palvelua tekstien suomentamiseen.)
Suosittelen myös lukemaan puolueen varapuheenohtajan Ahto Apajalahden ja entisen tiedottajan Kaj Sotalan kirjan Jokapiraatinoikeus, (voit ladata sen osoitteesta ahtoapajalahti.fi/uploads/2010/03/jokapiraatinoikeus.pdf), jossa on kattava lähdeluettelo.
Voinko olettaa sinulta samaa? Odotan sinunlaisiltasi epäkaupallisen kopioinnin vapauttamisen vastustajilta viittauksia tutkimuksiin, jotka tukevat kantaasi. Luen ne mielelläni, mutta niiden puutteessakaan en oleta korviesi heiluvan tai nenäsi kasvavan, vaan laitan sen tietämättömyyden ja konservatiivisen viihdeteollisuuden lobbauksen ja aivopesun piikiin.
Joonas Mäkinen
“Emme voi puhua varkaudesta, koska aluperäinen ei poistu.
Epäselvyyksien välttämiseksi joudumme käyttämään validimpaa terminologiaa. Waretuksen kohdalla kyseessä on tekijänoikeusrikkomus, joka käsitellään Suomen laissa täysin eri kohdassa kuin toisen omaisuuden anastaminen. Ne ovat eri asioita.
Varkaus-sanaa ei tulisi käyttää vain siksi, että tuodaan esille jonkinlainen varastamista kohtaan nouseva tunteikkuus, Varkaus ei myöskään ole oikea sana kuvailemaan mahdollisia mahdollisten tulojen menetyksiä. Kuvailemassasi lataustapahtumassa en näe mitään huolettavaa, sillä lataus ei implikoi tulojen menetystä.”
Alkuperäinen ei poistu. Se on totta. Mutta jos myytävän tavaran hinnan määrittävä osuus on sisältö (siis siinä mielessä, että sisällön takia tuotteesta maksetaan) ja sisältö otetaan ilman lupaa, on mielestäni kyseessä varkaus. Piraattipuolue painottaa jättämään vanhat ajatusmallit pois ja tässä olisi sopiva paikka jättää näivettynyt käsite varkaudesta taakse. Nykyajan tuotteena musiikki ja elokuva on tiedostoluonteista ja sen ottaminen ilman minkäänlaista lupaa täyttää varkauden tunnusmerkit kaikilla muilla tavoin, paitsi sillä että se ei ole materiaa joten alkuperäinen jää lailliselle omistajalle. Tämän takia se on myös helppoa. Liian helppoa. Enkä ymmärrä millä tavoin piratismi ainakaan olisi teoksen tekijälle tuottoisampaa kuin tuotteen ostaminen. Tämä siis tapauksessa jossa tekijä on oikeudellaan asettanut teoksensa myyntiin.
Tekijä ottaa tietoisen riskin asettamalla teokselle hinnan sillä riskillä, että se ei tavoita kaikkia mahdollisia kuluttajia maksullisuutensa tähden. Halutessaan sen leviävän mahdollisimman paljon, tekijä antaa teoksen levitykseen ilmaiseksi. Miksi lataaja saisi päättää tämän asian tekijän puolesta? Lataaja itse hyötyy tästä eniten ja perustelee sen itselleen jaloilla valheilla.
“Todisteita on siitä, että tiedostonjako joko ei vaikuta yksittäisen tekijän tai yhteiskunnan talouteen tai että se jopa hyödyttää molempia.”
Jos tekijä myy 10 000 levyä ja biisit löytyvät 30 000 ihmisen koneelta, niin kyllä siinä on tuntuva rahallinen menetys tosiasia. Yksittäinen ihminenkään ei paljoakaan vaikuta latauksillaan tai ostoillaan tuotteen menestykseen. Kyse on massoista joilla on yhteinen aate. Satatuhatta ihmistä taas pystyy helposti kaatamaan artistin tai pienlevy-yhtiön viemällä sen tuotteet ilman korvausta.
“Odotan sinunlaisiltasi epäkaupallisen kopioinnin vapauttamisen vastustajilta viittauksia tutkimuksiin, jotka tukevat kantaasi. Luen ne mielelläni, mutta niiden puutteessakaan en oleta korviesi heiluvan tai nenäsi kasvavan, vaan laitan sen tietämättömyyden ja konservatiivisen viihdeteollisuuden lobbauksen ja aivopesun piikiin.”
En näe mielekkääksi asettua tutkimusten taakse kun kyseessä on moraalisesti näinkin selvä asia. Maalaisjärjellä pääsee jo pitkälle, paitsi jos on hyvä perustelemaan itselleen vääriä tekojaan. Lainrikkojien julistukset aivopesusta ja poliisivaltiosta (tätä ei kyllä tässä yhteydessä mainittu, mikä on ihme) jätän omaan arvoonsa.
Ps. Voisihan sitä joskus turista iltojen iloksi jossain kuppilassa. Ollaan yhteyksissä.
Joonas Mäkiselle vielä
Tuli vielä yksi pointti mieleen liittyen varastamiseen.
Jos ostat tekijältä haluamasi musiikkiteoksen, annat hänelle rahaa ja hän antaa teoksen (tuotteen) sinulle.
Kun taas ottamalla teoksen ilman korvausta, jo ennen ostotapahtumaa, tekijä ei saa rahaa. Olet siis ottanut tuotteen maksamatta. Jos tekijä on osittain tehnyt teoksen saadakseen siitä rahaa, niin ei se paljoa lämmitä vaikka se alkuperäinen kopio jää tekijälle. Teos on menettänyt rahallisen arvonsa kuluttajan (sinun) silmissä. Tuotteella on yksi ostaja vähemmän. Tämä johtaa pienempään myyntiin = Tekijälle vähemmän ansiota.
Se, missä prosessin vaiheessa varkaus tapahtuu, ei muuta teon vääryyttä.
Lasse
“Pekka, laki mitä erittäin suuri osa kansasta rikkoo ilman tunnontuskia, pistää miettimään onko laki oikein ja edes kansan eduksi.”
Ihmiset myös kuseksivat kadulle ilman tunnontuskia vaikka laki sen kieltää ja vaikka kansalla on hätä. Omalle pihalle kun joku kusee niin johan se alkaa haittaamaan. Kusemisesta ei ole välitöntä haittaa mutta kun sata ihmistä on saanut tarpeensa tehtyä, niin johan haiskahtaa nokkaan tietty epäkohta.
Vapaajahti
“Eivät suurin osa ihmisistä koe tekevänsä väärin ladatessaan. Minäkään en.”
Se ei ole varsinainen syy miksi se olisi oikein. Se kertoo enemmän ihmisistä ja sinusta.
Anssi, soittele vain tapaamisesta.
” ottaminen ilman minkäänlaista lupaa”
Ei ottaminen, vaan kopiointi.
Piraattipuolue haluaa muuttaa tekijänoikeuslakia (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404), ei rikoslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001) luvun 28 ensimmäistä pykälää. Kopiointi ei täytä varastamisen tunnusmerkkejä, vaikka kuinka niin haluaisit.
Kopio ei ole menetetty myynti, ja hyvin monet väittämäsi perustuvat tähän luuloon. Perusteluja, pyydän. Luitko jo linkkaamani tekstit? Tulen muuten sanoneeksi aika monta asiaa uudelleen, jotka olisivat helppolukuisempia esimerkiksi Jokapiraatinoikeudessa.
Tässä vielä tänä kesänä Rotterdamin yliopistossa hyväksytty väitöskirja, jonka mukaan luvaton kopiointi ei uhkaa kulttuuriteollisuutta: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1630343
Tilanne on moraalisesti selvä eri ryhmille erilaisena. Piraatit luottavat organisoituhin ja puolueettomiin tutkimuksiin. Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että jotkut piraatitkin jakaisivat huolesi. Voit tehdä tämän viitteillä, perusteluilla ja tutkimuksella. Tällaisten käytöstä olisi sinulle siis hyötyä.
Tällä hetkellä olen vakuuttunut (todisteideni pohjalta), että huolesi ovat turhia.
Joonas Mäkinen
Keskustelu tuntuu pyörivän kovasti markkinoiden ja tutkimusten parissa. Tahtoisin kaikista eniten vastauksen kysymykseen, miksi kuluttajalla pitäisi olla suurempi oikeus teokseen kuin sen tekijällä? Miksei tekijän kuuluisi itse määrätä minkä eteen hän on tehnyt töitä? Mistä syntyy oikeus oman käden oikeuteen ja valtuuteen päättää mikä on tekijälle itselleen parasta?
Tämä on se ihan perimmäinen asia missä oma moraalini sanoo asian olevan päin honkia.
Anssi
Selvä, voimme puhua taloudellisista aspekteista myöhemmin. Muista kuitenkin, että jos haluat piraatit ajattelemaan kuin sinä, niin se vaatii näyttöä.
Tarkentaisin ensin tilannetta, että eihän missään tapauksessa ole kyse siitä, että jollakin olisi tekijää suuremmat oikeudet. Tekijänoikeus on kokoelma ns. moraalisia ja taloudellisia oikeuksia. Lainsäädäntö ei ole täysin samanlainen kaikkialla maailmassa, ja esimerkiksi Euroopassa painotetaan erilaisia asioita kuin Etelä-Amerikassa.
Suomen lainsäädännössä rakenne on seuraava:
Moraaliset
1. Isyysoikeus, eli oikeus tulla nimetyksi teoksen tekijänä. Tätä pidetään tärkeimpänä ja olennaisimpana oikeutena, koska sen avulla tekijä luo maineensa ja tekee itsensä tunnetuksi.
2. Respektio-oikeus antaa tekijälle mahdollisuuden vastustaa hänen mielestään loukkaavaa ja tärkeää teoksen uudelleenkäyttöä. (Toisaalta se ei tietenkään voi ylittää sitaattioikeutta tai parodiasuojaa, jotka kuuluvat olennaisesti sananvapauteen.)
3. Luoksepääsyoikeus antaa fyysisen, kuvallisen teoksen tekijälle oikeuden vaatia nähdä teoksen tai pyytää teosta takaisin, jollei siitä seuraa kohtuutonta haittaa teoksen haltijalle ja tämä on tekijän työn tai taloudellisten oikeuksien kannalta välttämätöntä.
4. Katumisoikeus koskee tekijän tiettyjä mahdollisuuksia vaikuttaa teokseen sopimussuhteessa muuttuneiden olosuhteiden takia.
5. Klassikkosuoja on tarkoitettu suojaamaan teoksia väärältä tai loukkaavalta käytöltä silloin, jos tekijän perikunta ei loukkaavaa käyttöä valvo tai teoksen tekijänoikeus on jo rauennut.
Taloudelliset
1. Yksinoikeus teoskappaleen valmistamiseen (eli ns. Copyright)
2. Julkaisemisoikeus eli vain tekijä voi päättää, milloin teoksensa julkaisee
3. Jälleenmyyntikorvaus
Tekijä voi siirtää taloudelliset oikeutensa sopimuksella. Moraalisia oikeuksia ei voi siirtää.
lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus_Suomessa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Piraattipuolue haluaa vapauttaa epäkaupallisen kopioinnin ja käytön eli muuttaa yksinoikeutta teoskappaleen valmistamiseen, ja tämäkin vain epäkaupalliselta osalta. Siis yhden yllä mainitun kohdan muuttaminen. Kyseessä ei todellakaan ole tekijänoikeuksien poistaminen, siirtäminen kuluttajalle tai että jollain muulla olisi tekijää suuremmat oikeudet.
Kirjoitin tuon ihan vain, että olisi varmasti selvää, mitä tässä ajetaan. Monet tuntuvat panikoivan ja piraattien pyrkimyksistä liikkuu paljon harhaluuloja.
“miksi kuluttajalla pitäisi olla suurempi oikeus teokseen kuin sen tekijällä? Miksei tekijän kuuluisi itse määrätä minkä eteen hän on tehnyt töitä? Mistä syntyy oikeus oman käden oikeuteen ja valtuuteen päättää mikä on tekijälle itselleen parasta?”
Palatakseni kysymyksiisi, en voi vastata täsmälleen niihin, koska ne ovat kaikki liioittelevia ja sisältävät paikkaansapitämättömiä ennakko-oletuksia. Kuten mainitsin, kuluttajalle ei povata tekijää suurempia oikeuksia. Millään alalla tekijä ei voi päättää kaikesta, miten hänen työnsä tuloksilla tehdään. Kukaan ei ole päättämässä oman käden oikeudella, mikä on tekijälle parasta. (Tämä voidaan taas päätellä sitten tutkimusten pohjalta.)
Oletan, että kysymyksesi voidaan vielä redusoida koskemaan perimmäisempiä huoliasi. (Kerro ihmeessä, jos olen väärässä.) Jos kysyt, miksi epäkaupallinen tiedostonjako (eli “nettipiratismi” eli waretus), niin voin kyllä vastata. (Nämä syyt kylläkin taasen perustuvat tutkimuksiin, joten niistä ei noin vain pääse eroon.)
Tässä on joitakin syitä, miksi taloudellisten listattujen oikeuksien ensimmäinen kohta tulee epäkaupallisen käytön osalta kumota:
Copyright tekee teennäisesti runsaasta hyödykkeestä niukan. Tämä on vale.
Copyright on valtion myöntämä monopoli ja ei kuulu markkinatalouteen.
Copyrightia käytetään keppihevosena lukuisten yksityisyydensuojaa, kuluttajansuojaa ja sananvapautta polkevien lakiprojektien läpiajamiseen. Tämän ei pitäisi olla mahdollista. (Tämä on Piraattipuolueiden agendan ydinkohta. Olisin hyvin otettu, jos sinulla riittää kiinnostus puhua näistä asioista.)
Lainsäädännössä ei pitäisi olla kohtaa, joka heikentää kulttuurillista ja taloudellista kehitystä. (Viittaus tutkimuksiin.)
…
Oikeuksien kadottaminen on toki järkyttävää. Mikä on kerran myönnetty, on hyvin vaikeaa poistaa. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan toimi perusteluna sen oikeellisuudelle. Vertaan esimerkiksi sananvapauteen: Jos sananvapaus poistetaan, se vähentää yhteiskuntakritiikkiä ja yhteiskunnan dynaamisuutta heikentäen demokratiaa ja hidastamalla niin kulttuurillista, taloudellista kuin teknologistakin kehitystä, Poistamisesta olisi siis haittaa. Jos copyright poistetaan, siitä olisi (tutkimusten mukaan) hyötyä.
Ja ai niin: kiitos, että kysyt ja keskustelet. “Me ollaan täysin oikeassa” -mentaliteetti ei veisi piraattejakaan minnekään. Olet jo huomattavasti avoimempi kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen Teostoa vastaavan ASCAP-organisaation pomo, joka kieltäytyi väittelemästä Harwardin yliopiston lakitieteen professorin kanssa juuri näistä samoista asioista, joista nyt puhumme: http://www.techdirt.com/articles/20100727/23070310388.shtml