Keikkatulojen ja tekijänoikeusrahan kasvusta täytyy muuten ensimmäiseksi poistaa inflaation vaikutus ja toisekseen pitää ottaa huomioon BKT:n kasvu yleisesti.

On muuten oletettavissa, että CD-myynnin lasku on jossain vaiheesa kiihtyvää. Sitä tulee nopeuttamaan levykauppojen väheneminen. Kun tuotetta ei ole enää saatavilla entiseen malliin, sen ostaminenkin tulee vähenemään hyvin nopeasti. Olen kuullut jo huhuja ison suomalaisen kauppaketjun aikeista lopettaa levyosastonsa viiden vuoden sisällä. Siinä vaiheessa CD on jo oheistuote. Alalla vallitsee varsin pessimistinen ilmapiiri. Mutta eiköhän meidänkin leirit jossain vaiheessa löydä toisensa innovatiivisissa merkeissä.

Myynnin keskittyminen singleihin albumien sijaan nostaa tietenkin taas oman kysymyksensä. Missä määrin asia on tiedostonjakamisen syytä, ja missä määrin vain sitä että ihmiset käyttävät hyväkseen tilaisuutta olla musiikin ostamisen suhteen valikoivampia?

Japanin raportin maailmanlaajuinen katsaus hämmensi aikansa, koska se näytti myös yksiköllisen kokonaismyynnin putoamista, mutta ilmeisesti siinä ei ole digitaalimyyntiä mukana.

IFPIn epäkonsistentti raportointapa vaikeuttaa pitkän aikavälin vertailuja, 2008 raportoidaan vain trade value, 2007-2005 trade value ja retail value, ja 2004-2000 vain retail value. No, mennään sitten retail valuen mukaan. Aikavälillä 1999-2007 siitä on näemmä tippunut noin 8800 miljoonaa dollaria, eli reilu viidennes, mikä on kieltämättä varsin hurja luku.

Toisaalta mikäli keikkailutulot ovat globaalisti kasvaneet sen kaksinkertaisen määrän äänitetulojen vähentymiseen nähden mitä Ruotsissa, tarkoittaisi se vielä huimemman 17 600 miljoonan dollarin kasvua maailmanlaajuisesti. Siitä luulisi kyllä riittävän rahaa pääasiassa keikkailullakin tapahtuvaan musiikinsoittamiseen. Tekijänoikeusjärjestöjen tulotkin olivat kasvaneet, joten musiikintekijöidenkään ei pitäisi olla huolissaan. Nopea vilkaisu Teoston vuosikertomukseen osoitti että Suomessakin tekijänoikeusjärjestöjen tulot ovat kasvaneet, esityskorvauksia tuli vuonna 2004 37 535 tuhatta euroa ja vuonna 2008 42 064 tuhatta euroa.

Hmmh, pitänee kirjoittaa se toisen luvun tarkastelu musiikkiteollisuudesta aika pitkälti uudestaan ja käsitellä siinä nämä tässä käsitellyt asiat. Kunhan saan loput luvut valmiiksi ensin, palaanpa sen jälkeen muokkaamaan kakkoslukua. (Kommentteja saa toki esittää edelleen.)

- Niko Laasonen

On myös mahdollista, että tulevaisuudessa eettisen kuluttamisen ajatus leviää ruokakaupasta internetiin niin, että kultturituotteista maksaminen nähtäisiin moraalisesti ja pragmaattisesti oikeana. Omassa lähipiirissäni monet jo ajattelevatkin jotain tämän suuntaista.

Katsoin läpi lähettämäsi linkin kaaviot. Niistähän näkee erittäin selvästi, kuinka pientä digimyynti on Briteissäkin. Mutta uskon, että saatoit kiinnittää erityistä huomiota kaavioon, jossa single- ja albumimyynti on yhdistetty. Kannattaa muistaa, että albumilla on monta yksittäistä kappaletta. Albumit myös maksavat siksi enemmän kuin yksittäiset kappaleet. Tämä kaaviosta ei käy ilmi. Siinä ollaan kiinnostuneita vain myydyistä yksiköistä, albumeista tai singleistä. Siksi se ei ole kovinkaan mielenkiintoinen. Oluenkaan myyntiä ei tilastoida rinnastamalla six-packit ja yksittäiset pullot saman arvoisiksi. Tämä sekaannus löytyy myös kirjastasi.

Kiinnostavaa sen sijaan on se, että Briteissä äänitteiden myynti on pysynyt suunnilleen samassa kymmenen vuoden ajan.

Tässä linkki Japanin lukuihin. Lopussa on myös maailmanlaajuista dataa. http://www.riaj.or.jp/e/issue/pdf/RIAJ2009E.pdf
Ja Itävallan luvut. http://www.ifpi.org/content/library/RIN-Austria-09.pdf
Ja tässä vaikkapa tällainen. http://www.ifpi.org/content/library/Recorded-Music-Sales-2008.pdf

Whiic: Äänilevyteollisuudella tässä yhteydessa tarkoitan alaa, joka pääasiallisena tuotteenaan tuottaa musiikkia sisältäviä äänitteitä. Formaatti, missä näitä äänitteitä julkaistaan, on tässä yhteydessä sivuseikka. Ja pensselisetä oli minustakin hauska.

Tommi Vainikainen: Onko sinulla näkemystä siitä, mistä Suomen kehno digimyyntitilanne johtuu? Itsehän veikkaan kirjassani sen johtuvan tähän asti puutteellisista palveluista sekä siitä, että myynnit ovat saattaneet valua ulkomaisiin nettikauppoihin sekä siten näkyä ulkomaiden mutta eivät kotimaiden tilastoissa. Esimerkiksi briteissähän digimyynti on varsin kunnioitettavaa, kuten esimerkiksi näistä kaavioista näkyy.