Miksi piraatit sitten epäävät tekijältä tämän kaupallisen monopolin ja vaativat itselleen vapaata kopiointioikeutta?

Aiheuttaako kopiointi tekijälle taloudellista haittaa vai ei? Jos ei aiheuta, miksei kuka tahansa saisi myydä teoksia tekijän puolesta? Jos aiheuttaa, miksi piraatit vaativat itselleen oikeutta levittää teosta vastoin tekijän tahtoa?

Miksi piraattien keskinäinen kopiointi olisi jotenkin hyväksyttävämpää kuin teoksen myyminen tai julkinen esittäminen???

Tekijänoikeuden tarkoitus on motivoida luomaan lisää, joten eikö pitäisi olla varsin ymmärrettävää antaa tekijälle joksikin aikaa kaupallinen monopoli, että tämä voisi hyötyä siitä?

Pointtini oli, että kohta 1. on lähempänä kohtaa 2. kuin kohtaa 3., ja erityisesti, että vaikka kohtiin 1. ja 2. (mukaillut) argumenttisi “Kun en saa mahdollisuutta tulla toimeen omalla työlläni!” “Päättää oman työni käytöstä!” sopivat, ne ovat silti eri asia kuin omistusoikeus. Et kumonnut yhtään argumenttiani.

Tästä ei välttämättä seuraa, että valtion ei pitäisi myöntää tekijänoikeus-nimikkeellä tunnettuja erikoiskohteluita, vaan että sitä asiaa pitää pohtia erikseen eikä sekoittaa omistusoikeuksien suojelemiseen. Moni omistusoikeuksien suojelemista puoltava argumentti (eivät kaikki) puoltaa myös kohtien 1. ja 2. erikoiskohtelua, mutta toisaalta niistä on niin paljon haittojakin, että kysymys on erittäin vaikea. Useimpien IPR-oikeuksien kohdalla suoja-aikojen lyhentäminen olisi luultavasti paikallaan; lakkauttamisen järkevyyteen on vaikeampi ottaa kantaa.

Ajatus, että joku voisi saada tekijänoikeuden julkiseen näkymään rakentamalla siihen talon, ei tietenkään ole tästä maailmasta. Ja vaikka olisikin, niin ei sillä nyt käsiteltävän asian kanssa ole mitään tekemistä.

Alkuperäinen postaus taas osoittaa sen, millaista jälkeä syntyy kopioimalla. Jos Sotalakin olisi vaivautunut ajattelemaan asiaa itse, eikä vain kopioinut pienin muutoksi toisten tuottamaa tekstiä, olisi kirjoituksen laatu ollut mitä ilmeisemmin huomattavasti nyt nähtyä korkeampi.

Jos haluan rajoittaa taideteokseni (talo) tuottamaa nautintoa niin, että siten kiristän ihmiset maksamaan minulle siitä, niin se on minun ongelmani. Voin toki pystyttää muurit ympärille (omalle tontilleni omaan laskuuni), mutta ei minulla ole oikeutta pakottaa naapureita rakentamaan muureja tonttini ympärille tai katselemaan toisiin suuntiin. Voin sanoa, että rakennan kauniin talon vain, jos kaikki naapurini suostuvat ennalta maksamaan riittävän summan, jne.

Tämä tilanne on verrattavissa tekijänoikeuksiin. Kyse ei siis ole sosialisoinnista. Kuten blogimerkinnässä (ja Levinen kirjassa?) todetaan, tekijänoikeudet ovat verrattavissa muihin patenttioikeuksiin, eivät niinkään fyysiseen omistusoikeuteen (kapitalismiin). Blogimerkinnässähän ei vastustettu tekijänoikeuksia vaan sanottiin, että niitä ei pideä perustella fyysisinä omistusoikeuksina vaan tekijöiden tulonlähteen mahdollistamisen näkökulmasta. Levinen ja Boldrinin kirjassa tosin muistaakseni tätäkin hyötyä pidetään pienempänä kuin tekijänoikeuksien haittoja, ja ainakin monissa erikoistapauksissa niin onkin, se mm. estää inkrementaalisia parannuksia teoksiin, jossa fanifiktion, parodian tai vain sävellyksen parannusten kautta tuotetaan yhä parempaa. Ennen sävellykset ja tarinat lainattiinkin toisilta ja paranneltiin niitä, jopa Shakespeare teki tätä, ja hän sai tulonsa teatterista, ei tekijänoikeuksista.

Kyllä, tekijänoikeuksien lakkauttamisella olisi valtavia negatiivisia vaikutuksia kirjojen ym. laatuun, mutta tekijänoikeuksien haitat ovat _ehkä_ vieläkin suurempia, etenkin ensimmäisten vuosien jälkeen, joten alkuvaiheessa tuo 5 vuoden raja voi olla hyvä kokeilu, sitten ehkä pitäisi siirtyä vapauteen. Teknologiamuutokset tosin saattavat olla niin merkittäviä, että ehkä lainsäätäjien ei pitäisi ollenkaan yrittää ennustaa, mikä on hyvä sääntelykeino tulevaisuudessa, vaan kumota kaikki IPR-lainsäädäntö ja antaa markkinoiden löytää vähemmän huonoja keinoja hoitaa asioita.

Tekijänoikeusrikoksessa ei varasteta kopiota teoksesta, vaan siinä varastetaan ihmisen oikeus päättää oman työnsä tuloksesta ja mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään.

Selkokielellä voidaan sanoa, että piraattipuolue ajaa henkisen työn sosialisointia.
Sosialismin edistäminen on sinänsä aivan ok, ja meiltä onkin ennen piraattipuolueen syntyä puuttunut aito ja radikaali sosialisointiin tähtäävä puolue. Moraalisesti ongelmalliseksi sosialisointi tulee vasta, kun se tarkoittaa että piraatit pyrkivät sosialisoimaan muiden tekemän aineettoman työn tulokset, mutta eivät ole valmiita jakamaan omaa materiaalista omaisuuttaan solidaarisuuden ja toveruuden nimissä.

“Jos teen kupin kahvia, on minulla kylläkin täysi oikeus päättää kuka saa juoda siitä. Jos sen sijaan myyn sen eteenpäin, ei minulla enää ole oikeutta päättää, miten sen ostaja saa siitä juoda tai millä ehdoilla hän saa myydä sitä eteenpäin.”

Tämä on lähempänä sellaista lainausta mikä sopii tuon edellisen paikalle. Jos esimerkiksi kirjalle ei tekijänoikeus suojaisi edes sitä kaupallista viittä vuotta minkä PP kuitenkin lupaa, on vaikea saada kirjasta minkäänlaista tuottoa.

Tuo 5v on mielestäni kirjalle sinänsä riittävä suoja, mutten lähtisi vertaamaan kirjaa kahvikuppiin.

Kirjailija ei pysty keikkailemaan samalla tavalla kuin muusikko. Pitäisin kirjoja muutenkin arvokkaampana kuin musiikkia ja muuta sellaista. Musiikki ei kuolisi jos suoja-ajat olisivat nollissa, mutta kuinka laadukkaita kirjoja me saisimme silloin?