Mm. Helsingin Sanomat uutisoi 23.4. norjalaisen kauppakorkeakoulun tutkimuksesta, jonka mukaan musiikkia verkosta laittomasti lataavat nuoret ovat myös musiikkitiedostojen innokkaimpia ostajia. Musiikkia ilmaiseksi lataavat norjalaiset ostavat myös keskimäärin muita enemmän CD-levyjä. Tutkimuksen tulokset ovat luettavissa suoraan kyseisen koulun sivuilta.
Uutisessa siteerattu levy-yhtiö EMI:n edustaja koettaa vähätellä tuloksia. Hänen mukaansa “Kukaan ei voi kiistää, että tällä hetkellä musiikin kulutus lisääntyy mutta myynti vähenee. Sitä ei voi selittää mitenkään muuten, kuin että luvaton lataaminen heikentää musiikin luvallista myyntiä.” Hänen kannaltaan valitettavasti on olemassa tilastoja, joiden mukaan myynti on itseasiassa kasvanut.
Siteerattu kommentti on varsin tyypillinen – jos levyjen myynti putoaa, on tiedostonjakamisen oltava syyllinen, sillä miten muuten asian voisi selittää? Asiaan ei kenties saattaisi vaikuttaa talouden taantuma, tai se että muunlaiset viihteenmuodot ovat käyneet suositummiksi, tai se että ihmiset boikotoivat DRM:ää käyttäneitä levy-yhtiöitä, tai…
On kuitenkin totta, ettei tutkimuksesta voi päätellä suoraa yhteyttä myynnin ja tiedostonjakamisen välillä. Kyseinen tutkimus on kuitenkin vain yksi pitkää sarjaa aiempia tutkimuksia, jotka käsittelevät myynnin ja lataamisen yhteyttä. Tässä aiempia:
- “Measuring the Effect of Music Downloads on Music Purchases” (2003). Katsoo, että nettilataaminen vähentää noin 30 prosentilla todennäköisyyttä ostaa jokin teos.
- “The Effect of Napster on Recorded Music Sales: Evidence from the Consumer Expenditure Survey” (2004). Arvioi, että Napsterilla on ollut vaikutusta musiikin myyntiin, mutta että 80% myynnin vähentymisestä vuonna 2000 on johtunut muista syistä kuin Napsterista.
- “Does file sharing reduce music CD sales?: A case of Japan” (2004). Toteaa, että japanilaisten tiedostonjakajien toiminnalla on hyvin vähän yhteyttä heidän ostokäyttäytymiseensä.
- “On-line Piracy and Recorded Music Sales” (2004). Arvioi, että tiedostonjakaminen ei kokonaisuutena haittaa musiikin myyntiä, ja että silloin kuin myynnin laskua tapahtuu, kohdistuu se pääasiassa isojen nimien musiikkiin ja pienet vastaavasti hyötyvät.
- “Music Sales in the Age of File Sharing” (2004*). Arvioi netinkäytön lisäävän CD-levyjen ostamista.
- “The Effect of Internet Piracy on CD Sales: Cross-Section Evidence” (2004*). Arvioi, että tiedostonjakaminen tuotti selkeän pudotuksen (noin 20% maailmanlaajuisesti) myynnissä vuosina 1998-2002, mutta vuoden 2003 pudotukseen olivat syypäänä muut tekijät.
- “Piracy on the High C’s: Music Downloading, Sales Displacement, and Social Welfare in a Sample of College Students” (2004). Arvioi jokaisen albumilatauksen vähentävän myyntiä noin 0,2 albumilla, joskin noteeraa myös, että kuluttajien lataamisesta saama hyöty on paljon suurempi, kuin teollisuuden kärsimä tappio.
- “Pitfalls in Measuring the Impact of File-sharing on the Sound Recording Market” (2005). Kritisoi muutamien aiempien tutkimuksien metodologiaa ja pitää niiden tuloksia epäluotettavina. Kokee, että todellista haittaa tiedostonjakamisesta on. (Ne kritisoidut tutkimukset, jotka on mainittu tässä, on merkitty tähdellä.)
- “Why the Music Industry May Gain From Free Downloading – The Role of Sampling” (2005). Esittää mallin, jossa tiedostonjakaminen saattaa sekä haitata myyntiä (kun ihmiset eivät koe tarvetta ostaa alkuperäistä teosta) että lisätä sitä (kun ihmiset altistuvat suuremmalle määrälle haluttavaa kulttuuria), ja päätyy tulokseen jossa myyntiä lisäävä vaikutus dominoi.
- “Pirates or Explorers? Analysis of Music Consumption in French Graduate Schools” (2005). Ranskalaisista opiskelijoista tehtyjen haastattelujen perusteella arvioi, että lataajia on kahdenlaisia: kokeilijoita ja piraatteja. Kokeilijoilla tiedostonjakaminen lisää ostokäyttäytymistä, piraateilla vähentää.
- “Testing File-Sharing’s Impact by Examining Record Sales in Cities” (2005). Päätyy tulokseen, jonka mukaan tiedostonjakaminen laskee levymyyntiä.
- “File Sharing: Creative Destruction or Just Destruction?” (2006). Arvioi, että tiedostonjakamisen ja myynnin laskun välillä on selkeä yhteys.
- “Do Artists Benefit from Online Music Sharing?” (2006) Päätyy tulokseen, jonka mukaan tiedostonjakaminen lisää kokonaismyyntiä, kun kuluttajien mahdollisuudet kokeilla kulttuuria ennen ostopäätöstä kasvavat.
- “The Effect of File Sharing on Record Sales: An Empirical Analysis” (2007). Toteaa, että jos latauksilla on vaikutus myyntiin, ei vaikutusta pysty erottamaan tilastollisesti nollasta.
- “Piercing the peer-to-peer myths: An examination of the Canadian experience” (2008). Toteaa, että väitteet myyntitappioista ovat liioiteltuja, ja että Kanadan kasettimaksuista kerääntyvät korvaukset kompensoivat mahdolliset tappiot jo enemmän kuin hyvin.
- “Ups and downs – Economische en culturele gevolgen van file sharing voor muziek, film en games” (2009). (Englanninkielinen yhteenveto) Arvioi Hollanin talouden hyötyvän tiedostonjakamisesta noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Ei mahdottoman paljoa, yksi tutkimus sanoo yhtä ja toinen toista. Saattaa jopa olla, että loppukädessä tiedostonjakamisen vaikutus myyntiin on negatiivinen. Mutta tulosten ristiriitaisuus ehdottaa hyvin vahvasti, että jos vaikutusta todella on, ei se ole millään tapaa niin suurta että siitä tarvitsisi huolestua kulttuurin tappajana. Etenkään kun se ei käytännön tilastoissa näy.
3 Comments
Tästä kirjoituksesta saamme seuraavan yhteenvedon:
Tutkimukset, joiden mukaan epäkaupallisella kopioinnilla ei ole vaikutusta, tai sillä on toisaalta kielteistä, toisaalta myönteistä vaikutusta: 6
“Does file sharing reduce music CD sales?: A case of Japan”
“On-line Piracy and Recorded Music Sales”
“Piracy on the High C’s: Music Downloading, Sales Displacement, and Social Welfare in a Sample of College Students”
“Why the Music Industry May Gain From Free Downloading – The Role of Sampling”
“Pirates or Explorers? Analysis of Music Consumption in French Graduate Schools”
“The Effect of File Sharing on Record Sales: An Empirical Analysis”
Tutkimukset, joiden mukaan epäkaupallisella kopioinnilla on kielteistä vaikutusta: 6
“Measuring the Effect of Music Downloads on Music Purchases”
“The Effect of Napster on Recorded Music Sales: Evidence from the Consumer Expenditure Survey”
“The Effect of Internet Piracy on CD Sales: Cross-Section Evidence”
“Pitfalls in Measuring the Impact of File-sharing on the Sound Recording Market”
“Testing File-Sharing’s Impact by Examining Record Sales in Cities”
“File Sharing: Creative Destruction or Just Destruction?”
Tutkimukset, joiden mukaan epäkaupallisella kopioinnilla on myönteistä vaikutusta: 5
“Music Sales in the Age of File Sharing”
“Do Artists Benefit from Online Music Sharing?”
“Piercing the peer-to-peer myths: An examination of the Canadian experience”
“Ups and downs – Economische en culturele gevolgen van file sharing voor muziek, film en games”
“Downloading music and CD purchases” (uusin norjalainen tutkimus)
Toisin sanoen, 11 tutkimuksen mukaan nettikopioinnilla joko ei ole selkeätä vaikutusta kumpaankaan suuntaan tai sitten sillä on myönteistä vaikutusta, ja vain 6 tutkimusta katsoo, että vaikutus on selkeästi kielteistä. Tiedeyhteisössä ei siis näytä vallitsevan konsensusta siitä, mitä vaikutuksia nettikopioinnista on. Ainakaan mahdolliset vaikutukset eivät ole niin selkeästi havaittavissa, että viihdeteollisuuden lobbarit olisivat oikeutettuja meuhkaamaan piratismin tuhoisuudesta.
Kielteisin kanta, jonka nettikopiointiin voi näiden tutkimusten perusteella ottaa, on:
“Nettikopioinnilla saattaa olla kielteistä vaikutusta musiikin myyntiin.”
Myönteisin kanta, jonka nettikopiointiin voi näiden tutkimusten perusteella ottaa, on:
“Nettikopioinnilla ei todennäköisesti ole havaittavaa vaikutusta myyntiä vähentävästi eikä lisäävästi. Saattaa jopa olla, että se lisää musiikin myyntiä.”
Viihdeteollisuuden “piratismi tuhoaa myynnin” -itkeminen ei siis perustu faktoihin.
Kannattaa muistaa myös se, että on eri asia tutkimukset, joissa tutkitaan haittoja tekijöille tai teollisuudelle. Esimerkiksi musiikkiteollisuus:
Netti lähes ilmaisena levityskanavana kilpailee välikäsien kanssa, jotka napsivat kuluttajan maksamasta summasta 95% pois. Vaikka nettilataaja ostaisi vain joka kahdennenkymmenennen ladatun tuotteen, niin itse tekijät eivät kärsi vielä edes rahallisesti penniäkään. Tähän kun lisää vielä niiden 19 tekijän saaman mainoksen ja tunnettuuden, ei ainakaan voi puhua tekijöille tappiollisesta toiminnasta, teollisuudelle tappiollisesta kylläkin.
Netti on melkein ilmainen levityskanava ei levyteollisuudelle ja välikäsille jää enää argumentteja viedä leijonan osaa itse musiikkikappaleiden hinnasta, kuten aikaisemmin vaan tekijät voivat itse viedä tuotteensa yhtiöön, joka antaa artistille 95% hinnasta ja loppu 5% jää nettikaupalle, joka levittää kappaleita.
Liian harva artisti ja heidän managerinsa ovat tajunneet vielä, että ne ajat alkavat olla ohi ennemmin tai myöhemmin jossa levy-yhtiö ja välikädet vanhassa kanavassa ottavat 60-90% levyn hinnasta ja loput jää artistille.
Pelkkä musiikki itsessään on aika yksinkertainen viihdetuote nykyään kuluttajilla on saatavalla jo paljon monipuolisempia tapoja viihdyttää itseään kuin pelkkä passiivinen kuunteleminen joten ei ole ihme jos kilpailevan viihteen pariin valuu yhä suurempi osa kuluttajien rahoista ja ajasta. Jo sekin fakta, että nykyään viihteeseen kulutetaan enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin todistaa sen, että kyllä kuluttajat ovat valmiita maksamaan jos tuote tarjoaa heille riittävästi arvoa verrattuna kilpaileviin viihdetuotteisiin.
Musiikintekijöitäkin tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin koskaan, mutta lähinnä muun viihdeteollisuuden osana kuin itsenäisinä artisteina, sillä yksikään elokuva tai peli ei nykypäivänä enää menesty ilman maailmanluokan ääniraitoja.