Kaikki lukijat ovat varmasti jo kuulleet tämän syytöksen. Tiedostonjakaminen on väärin, koska tiedostonjakaminen on varkautta. Netin lataajat eivät ole paljon tavallista varasta parempia. Ja niin edelleen.
Ideaalimaailmassa voisi tietenkin vain näyttää kaikille tämän kuvan, ja asia olisi sillä selvä. Emme kuitenkaan elä ideaalimaailmassa.
“Onko tiedostonjakaminen varkautta” on tyhjä kysymys – sen vastaus kertoo vain vastaajan asenteista ja määritelmistä, mutta ei tosimaailman vaikutuksista. Määritelmistä väitteleminen ei ole tosimaailman päätöksenteossa rakentavaa. Kuten tämänlaisissa tilanteissa yleisestikin, on paras vaihtoehto olla lainkaan mainitsematta kiistanalaisia termejä. Käytännön seurauksia, ei pilvilinnafilosofiaa.
Klassisessa kysymyksessä siitä, tuottaako metsässä kaatuva puu ääntä jos kukaan ei ole sitä kuulemassa, katoaisi kysymys kokonaan jos väittelijät jättäisivät “ääni”-sanaa käyttämättä:
Aatu: “Tyhjässä metsässä kaatuva puu tuottaa ääniä.”
Bertta: “Tyhjässä metsässä kaatuva puu ei tuota ääniä.”
muuttuu muotoon
Aatu: “Tyhjässä metsässä kaatuva puu kuuluu luokkaan [ääniaaltoja tuottava tapahtuma].”
Bertta: “Tyhjässä metsässä kaatuva puu ei kuulu luokkaan [kuulokokemuksia tuottava tapahtuma].”
Vastaavasti tiedostonjakokysymyksessä vastapuoli tuskin tarkoittaa, että tiedostonjakaminen on [fyysisen omaisuuden viemistä omistajaltaan]. Mutta juuri tähän varkaus-sana perinteisesti liitetään, ja tämänkaltaista tunneperäistä assosiaatiota vastapuoli haluaa koettaa luoda. Jos kohtaatte jostain tämän argumentin, vaatikaa vastapuolta kertomaan, mitä hän oikein tarkoittaa varkaudella. Onko varkautta hänen mielestään esim. se, että alkuperäiset tekijät eivät välttämättä enää saa yhtä paljon rahaa? Nyt keskustelu voi jo edetä paljon rakentavammin.
Ihmisten ajattelussaan käyttämät käsitteet ovat monimutkaisia, liian monimutkaisia jotta kukaan ehtisi tarkkaan selittää mitä oikein tarkoittaa joka kerta kun puhuu jotain. Siksi käytämme sanoja kuten “varkaus”, symboleita jotka pohjimmiltaan viittaavat laajaan käsiteparveen. Varkaus viittaa aseelliseen pankkiryöstöön, mutta myös ulos jääneen polkupyörän anastamiseen. Pankkiryöstö taas viittaa sekä tapahtumaan jossa ryöstäjillä on klovninaamarit, että tapahtumaan jossa heillä on kommandopipot. Näiden symboleiden rajat ovat kuitenkin pohjimmiltaan mielivaltaisia – “varkaus” viittaa tiettyihin asioihin, koska on sovittu että se viittaa juuri niihin.
“Tiedostonjakaminenko varkautta” on väittelyä siitä, pitäisikö tiedostonjakaminen sopia osaksi sitä käsitejoukkoa, johon “varkaus” viittaa. Yhteiskunnallisessa kontekstissa asian määritteleminen varkaudeksi tekisi siitä jotain, mitä pitää rajoittaa lailla. Meidän on siis katsottava tiedostonjakamisen konkreettisia hyötyjä ja haittoja voidaksemme nähdä, kannattaako sitä luokitella rajoitettavien asioiden kategoriaan. Lakeja säädettäessä tämä on oleellista tietää, koska emme haluaisi kieltää hyödyllisiä asioita.
Mutta ei voida sanoa, että “tiedostonjakaminen on haitallista koska se on varkautta (ja varkaus on haitallista), joten sitä on rajoitettava”. Tiedostonjakamisen julistaminen haitalliseksi asiaksi eli varkaudeksi vaatii, että tiedostonjakamisen haitallisuus on jo osoitettu. Toisin päin sanottuna: emme voi sanoa mitään varkaudeksi, ellemme ole jo osoittaneet, että kyseinen teko on samalla tapaa haitallinen kuin perinteinen varkauden merkitys. Tiedostonjakamisen julistaminen epäsuotavaksi koska se on varkautta on johtopäätöksen perustelemista johtopäätöksellä itsellään – “tiedostonjakaminen on epäsuotavaa, koska käytän siitä termiä joka viittaa epäsuotaviin asioihin”.
Siksi ei ole mieltä sotkea väittelyä kysymyksellä siitä, onko tiedostonjakaminen varkautta vai ei. Paremman lopputuloksen saa, kun keskittyy vain suoraan sen etuihin ja haittoihin – sillä siitä pitäisi “onko tiedostonjakaminen varkautta” -kysymyksessäkin pohjimmiltaan olla kyse.
Kommentteja: 5
Hei jälleen vaikka voisinkin jo pysyä hiljaa ^^
Ihan piti vain haastaa tuo “Onko varkautta hänen mielestään esim. se, että alkuperäiset tekijät eivät välttämättä enää saa yhtä paljon rahaa?” osa ja onhan se.
Oletan, että tuolla ajetaan takaa tilannetta, jossa varas kunnioittaa kohdettaan tukemalla sitä konkreettisesti sen minkä suinkin vain voi mutta vie loput ilmaiseksi?
Jos näin, mikä tarkalleen ottaen oikeuttaa osan “vie loput luvatta” ja miten tiedostonvaihdon laillistaminen muuttaisi asiaa yhtään mihinkään suuntaan? Mikä jo nykyisellään estää ihmistä yksinkertaisesti boikotoimasta jotain sellaista, johon hänellä ei ole varaa tai – mikä *huomattavasti* olennaisempaa – johon hänellä olisi varaa ja halua mutta jota hän on valmis boikotoimaan ihan vain periaatteesta?
Jos näin, mikä tarkalleen ottaen oikeuttaa osan “vie loput luvatta”
Katso ensimmäinen lihavoidulla tekstillä alkava kappale tästä postauksesta.
Daishin:
Tämänkin kirjoituksen loppupuolella Sotala totesi:
“Meidän on siis katsottava tiedostonjakamisen konkreettisia hyötyjä ja haittoja voidaksemme nähdä, kannattaako sitä luokitella rajoitettavien asioiden kategoriaan.”
Aiheutuuko tekijälle niin paljon haittaa, että nykyistä systeemiä on syytä tällaisenaan sen takia ylläpitää kaiken muun kustannuksella? Ainakaan kukaan ei ole toistaiseksi onnistunut todistamaan, että tiedostojen jakaminen aiheuttaa nettohaittaa tekijälle, mutta välikädelle se saattaa aiheutaa. Mitä välikäsiin tulee, niin niitä taas on turha laeilla suojella. Niiden tulee voida toimia lain mukaisessa ympäristössä, ei pyrkiä kehittelemään lakeja mahdollistamaan toimintansa.
Muistetaan siis pitää oikea tekijä ja välikädet erillään.
Pientä määritelmistä väittelyä, koska uskon että sillä on myös käytännön relevanssia. (En epäile ettet tietäisi tätä, mutta mielestäni tämä pointti on hyvä muotoilla täsmällisemmin.)
“Näiden symboleiden rajat ovat kuitenkin pohjimmiltaan mielivaltaisia – “varkaus” viittaa tiettyihin asioihin, koska on sovittu että se viittaa juuri niihin.”
Ei todellakaan ole sovittu: ei ole ollut kokousta jossa tästä olisi jollain edustavalla joukolla keskusteltu ja sovittu, eikä viittaussuhde ole pysyvä. Sana yhdistetään (eli ’se viittaa’) tiettyihin asioihin koska ihmiset ovat tottuneet kuulemaan sanan näiden asioiden yhteydessä. Nämä yhteydet (viittaussuhteet) tietenkin vaihtelevat ajan kanssa sen mukaan, miten sanoja käytetään – ja tässä on koko jutun pointti: ‘varkautta’ käytetään piratismin yhteydessä koska tällä pyritään osaltaan kielenkäytön muuttumiseen, eli siihen, että varkaus sanana tultaisiin yhä laajemmin yhdistämään piratismiin. Kun ihmiset tottuvat tähän yhteyteen, he alkavat käyttää sitä myös itse, ja kielenkäyttö on muuttunut. Tällöin piratismi ON varkautta – ja tähän pyrkineet ovat saaneet propagandavoiton, kun sanan ‘varkaus’ negatiivinen lataus on tätä kautta siirtynyt myös piratismiin.
Joo, tuokin on paikkansapitävä tulkintatapa. Osittain sellaisen kehityksen ehkäisemiseksi tämä postaus olikin kirjoitettu.
Yksi Trackback
[...] “Luvaton kopiointi on varkautta”-virhepäätelmän takana on usein tekijänoikeuden ja fyysisen omistamisen virheellinen rinnastaminen. Omistusoikeus fyysisiin asioihin on selkeästi hyvä asia: pähkinänkuoressa se voidaan tiivistää oikeuteen päättää, kuka kyseisiä asioita saa käyttää. Tämänlainen rajoitus on täysin luonnollinen, koska jotakin fyysistä tavaraa voi käyttää vain rajallinen määrä ihmisiä kerrallaan. Jos omistan kupin kahvia, on luonnollista että saan päättää kuka siitä saa juoda. Mikäli kuka tahansa voisi halutessaan juoda kahviani, päätyisin olemaan janoinen koko loppupäivän. Tilanne on aivan vastaava mikäli minulla on talo jota vuokraan ihmisten käyttöön, yritys johon olen investoinut, auto jolla ajan päivittäin töihin. Jos kuka tahansa saisi vapaasti käyttää taloani tai autoani, ei minulla olisi niitä kohta ollenkaan. Jos kuka tahansa saisi vapaasti ottaa osuutensa yrityksensä voitoista, olisi minun osuuteni nolla. Täysin vapaa käyttöoikeus tekisi asioista arvottomia minulle, eikä pelkästään taloudellisessa mielessä. Yhteiskunta jossa ei olisi minkäänlaista omistusoikeutta olisi hyvin epävakaa. Siellä ei pystyisi suunnittelemaan elämäänsä kovinkaan hyvin etukäteen, ja elämänlaatu tuskin olisi millään mittarilla kovin kummoinen. [...]