“Vaalitulos hyväksyttiin epäselvyyksistä huolimatta” (Digitoday 29.10.) on otsikko, jota ei olisi uskonut Suomessa näkevänsä. Tuollaisesta otsikosta tulevat ensimmäisenä mieleen vaaliepäselvyydet joissakin entisen itäblokin maissa ja Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2000.
Sähköiseen äänestykseen epäilevästi suhtautuneet saivat kuitenkin nyt todeta olleensa oikeassa, vaikka epäselvyydet eivät liittyneetkään sähköisen järjestelmän toimivuuteen sinänsä. Äänestyskoneen käyttöjärjestelmä ei ollut riittävän selkeä. Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) analyysi käyttöliittymäongelmasta oli ”stupid user error” ja terveiset äänestäjille ”RTFM”.
Oikeusministerin vähättelevä suhtautuminen ongelmaan on ollut hämmentävää. Äänestämisen pitäisi olla niin yksinkertaista, ettei mitään epäselvyyttä voi normaalijärjellä varustetulle ihmiselle tulla. Myös teknisen puolen toimivuus on syytä selvittää. Eräässä nettikeskustelussa väitettiin, että ok-nappulaa oli pitänyt painella useita kertoja ennen kuin painallus meni perille. Tämä on voinut olla äänestystilanteiden epäonnistumisen todellinen syy. Äänestäjä on ehkä toiminut ohjeiden mukaan, mutta kone ei ole rekisteröinyt painallusta.
Ainakin Uudenmaan Kokoomusnuoret on kannellut sähköisestä äänestyksestä oikeusasiamiehelle. Toivon mukaan asia käsitellään myös hallinto-oikeudessa. Tällöin varmasti saataisiin selvyys siihen, oliko teknisillä ongelmilla osansa äänestyksen epäonnistumisessa. Selvennystä kaivattaisiin myös esille nousseisiin epäselvyyksiin vaalisalaisuuden toteutumisesta. Viranomaiset kun ovat ilmoittaneet tietävänsä keiden äänestäjien äänestäminen on epäonnistunut. Sähköisen äänestyksen auditointiraportissa todettiin, että annettu ääni ja äänestäjä oli mahdollista yhdistää. Epäselvää on, onko tämä ongelma korjattu.
Alternative Partyillä tapaamani belgialainen sähköistä äänestystä vastustavan kansalaisjärjestön aktiivi piti nimenomaan suomalaista sähköistä äänestystystä hulluimpana näkemänään. Hän kritisoi erityisesti sitä, että paperivarmennetta ei ole käytössä ja sitä, että äänet lähetetään internetin välityksellä yhdelle keskustietokoneelle. Jälkimmäisessä tilanteessa syntyy ilmeisesti hänen mielestään liian suuri peukalointiriski.
Paperivarmenteen puuttuminen sähköisessä äänestyksessä on silkkaa laiskuutta. Jos se olisi ollut käytössä, OK-ongelmalta olisi luultavasti vältytty. Jos äänestäjä ei olisi saanut paperivarmennetta mielestään jo äänestettyään, hän olisi huomannut jonkin olevan vialla.
Aluksi uutisoitiin sähköisen äänestyksen sujuneen erinomaisesti ja ongelmitta. Tämänkaltainen uutisointi on siinä mielessä ongelmallista, että ohjelmakoodin virheettömyydestä tai ohjelmistojen peukaloimattomuudesta ei kukaan voi olla varma. Äänestysjärjestelmästä tuli jokin tulos, mutta se voi olla oikea tai väärä. Luotettavuusongelmien vuoksi Marylandin ja Virginian osavaltiot Yhdysvalloissa ovat nyt pättäneet luopua kokonaan sähköisestä äänestyksestä. Alankomaat on tämän päätöksen tehnyt jo aiemmin.
Yllättäen mahdollisuus äänestää sähköisesti ei nosatattanutkaan äänestysvilkkautta pilviin. Poliitikoilla on ollut varsin aliarvioiva näkemys äänestäjien älykkyydestä, jos he ovat kuvitelleen uuden teknisen vimpaimen olevan ratkaisu tähän asiaan. Internet-äänestys olisi jo oikeasti äänestystä helpottava uudistus, mutta sen toteuttaminen luotettavasti on vielä vaikeampaa kuin äänestyspaikalla tapahtuvan sähköisen äänestyksen.
Ps. 11.11.2008: Koin tarvetta lisätä pienen jälkikirjoituksen, koska tällä saralla on tullut merkittäviä uusia uutisia. Helsingin Sanomat uutisoi, että kaikkien kolmen sähköisen äänestyksen kokeilukunnan tuloksista on tehty joukkokantelu hallinto-oikeuteen. Samassa yhteydessä mainitaan, että äänestyskoneissa on kuin onkin ollut teknisiä ongelmia. Toisessa uutisessa on äänestäjien kertomuksia siitä, kuinka kone meni jumiin eikä rekisteröinyt painalluksia. Kuten tässä kirjoituksessani arvelinkin, alkaa nyt näyttää siltä, että monissa tapauksissa äänestämisen epäonnistumisen syynä oli konee tekninen vika. Tämä aiheuttaa erityisiä paineita uusia vaalit, kun kyse ei ehkä ollutkaan äänestäjien huolimattomuudesta.
Kommentteja: 4
Slashdotissa otettiin esille mm. sellainen näkökanta, että laite on varmaankin aika huonosti suunniteltu jos äänestyskortin ylipäätään saa otettua siitä irti ilman että toiminto on suoritettu loppuun – eihän se pankkiautomaateissakaan ole mahdollista.
Kommentoinpa omaa tekstiäni. Ovat Ylellä nimittäin näköjään kekanneet saman kuin minä, eli että paperivarmennuksella olisi ongelmilta luultavasti vältytty (http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id106832.html).
Jutun mukaan ministeri Brax oli yrittänyt saada paperivarmennusta mukaan, mutta asia oli edennyt liian pitkälle hänen tullessaan ministeriksi. Kovin on ministerin valta vähäinen jos siihen ei tosiaan voinut vaikuttaa. Joka tapauksessa, täytyy ihmetellä edellisen hallituksen laiskuutta tämän suhteen.
Tuo selitys näyttää toistuvan aina kun hallituksen toimet todetaan niin selkeästi epäonnistuneiksi, etteivät mitkään muut selitykset enää päde. Eli siis sanotaan, että se oli edellinen hallitus joka tämän asian päätti, emmekä me enää voi asialle mitään: pakko on totella. Lopulta Lindénkin käytti samaa selitystä sensuurikritiikin edessä.
Ei mene läpi. Epäilen vahvasti että esimerkiksi selkeä vasemmistohallitus toteuttaisi kaikki edellisen porvarihallituksen seuraavalle hallituskaudelle jatkuvat hankkeet kuuliaisesti, tai toisinpäin.
Uskon kyllä että Braxilla on ihan normaalin ihmisen moraali, eli että hän ei suoraan valehtele kyselytunnilla.
Sähköinen äänestys sitten meni kuin menikin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi ainakin Vihdin osalta (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1613831).
Yksi Trackback
[...] toimimaton ja sananvapautta pariin otteeseen selkeästi rajoittanut verkkosensuurijärjestelmä, sähköisen äänestyksen farssi, sekä viestintäministeriön miltei täydellinen vaikeneminen Ruotsin [...]